Yksityisteiden avustus- ja kunnossapitokäytäntöä ei näytä saatavan Rovaniemellä kuntoon. Ei sitten millään. Jo vuonna 2011 valtuutetut (44 kpl) allekirjoittivat aloitteen, että kolmen vakituisen asukkaan vaatimus yksityistiekäytännöistä pitää poistaa, ja edellyttää vain yhtä vakituista asuntoa tien varrella. Noin kauan asia on ollut lautakunnan työpöydällä.
Jatka lukemista ”Rovaniemen solmuinen yksityistiekäytäntö”Avainsana: Rovaniemi
Rovaniemen tuskainen yksityistiekäytäntö – syyt ja seuraukset
Suomessa tiet jaetaan kolmeen luokkaan: valtion maantiet, kuntien katuverkko ja yksityistiet. Uusi yksityistielaki astui voimaan 1.1.2019, ja se korvasi vuodesta 1963 voimassa olleen lain. Kuntien tielautakunnat lakkautettiin, ja tehtävät piti siirtää tiekunnille. Ne kuitenkin piti ensin herättää henkiin ja nostaa ylös ihan oikeasti, tai perustaa kokonaan uusi. Mennyt on osoittanut, että se on helpommin sanottu kuin tehty.
Jatka lukemista ”Rovaniemen tuskainen yksityistiekäytäntö – syyt ja seuraukset”Lautakunnalla ei ole toimivaltaa kaupunkistrategian mitätöimiseen
Hyväksymässämme Rovaniemen kaupunkistrategiassa vuoteen 2025 on kirjaus siitä, että ”aluelautakunta-alueilla” tuotetaan perusopetuspalveluja. Mitään aluetta strategiassa ei ole rajattu pois niin, että jollain alueella ei tuotettaisikaan perusopetuspalveluja. Nyt esim. Sodankyläntien alueella tuo perusopetuspalvelujen tuottaminen loppuisi kokonaan. Se ei ole hyväksymämme kaupunkistrategian mukainen tulos. Jatka lukemista ”Lautakunnalla ei ole toimivaltaa kaupunkistrategian mitätöimiseen”
Rovaniemi halusi paikalliset palvelumarkkinat. Saiko se niitä?
Vuonna 2014 kirjoitin ”Minne menet Rovaniemen päivähoito?” (UR 15.1.) Kasvavaan päivähoidon tarpeeseen ryhdyttiin vastaamaan kotihoidon kuntalisällä ja palvelusetelin avulla yksityisiltä palveluntuottajilta. Onko tulos ollut toivotunlainen ja tavoiteltu?
Rovaniemen palveluhankintastrategiassa määritellään, että ”Kaupungin on tarkoituksenmukaista tukea omalla palveluhankintastrategiallaan ja palveluohjauksellaan monipuolisten palvelumarkkinoiden syntymistä. …kaupunki luo elinkeinopolitiikan avulla toimintaedellytyksiä palveluyritysten syntymiselle ja kehittymiselle” (sivu 5). Jatka lukemista ”Rovaniemi halusi paikalliset palvelumarkkinat. Saiko se niitä?”
Rovaniemen Touhulat ulkomaiselle rahastolle
Kysyin kirjoituksessani 11.1.2014 Minne menet Rovaniemen päivähoito? Hoitopaikoista oli pulaa ja kasvavan päivähoidon tarpeisiin piti vastata. Tuolloin ainakin kaupungin julkilausuttu tavoite oli ”houkutella uusia päiväkotiyrittäjiä” ratkomaan tätä positiivista päivähoito-ongelmaa.
Jo tuolloin kuitenkin epäilin ja kysyin: Onko Rovaniemi omilla toimillaan lisäämässä päivähoidon ”bisnesmäisyyttä”, ja ajamassa omia alueen yksityisiä päivähoidon tuottajia yhä ahtaammalle? Näin on nyt käynyt. Ketju- ja bisnesvetoinen linja on toteutunut.
Heinäkuussa myös kaupungin oma Karinrakan päiväkoti sulkee ovensa. Miten, milloin ja miksi syyksi ilmoitettu ”lapsiryhmien liian vähäinen määrä” on syntynyt?. Jatka lukemista ”Rovaniemen Touhulat ulkomaiselle rahastolle”
Paperittomat ja ”paperittomat”
Pohdin tässä. Viime eduskuntakauden lopulla väännettiin kiivaasti paperittomien terveydenhuollon järjestämisestä, jonka sitten Kari Rajamäki (SDP) kikkaili yli vaalien.
Samaan aikaan ”Kuka kuuntelee köyhää” julkisessa FB-ryhmässä kysyttiin näin:
Minne menet Rovaniemen päivähoito?
Päivähoidon tarve kasvaa Rovaniemellä. Väkiluvun kasvun myötä Rovaniemi on näin positiivisen ongelman edessä. Lapsille olisi saatava lisää laadukkaita hoitopaikkoja.
Kotihoidon ”kuntalisällä” tuota tarvetta on koetettu helpottaa. Samalla käyttöön on otettu ”palveluseteli”, jolla vanhemmat voivat ostaa päivähoitopalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta.
Rovaniemi avaa oven suurille toimijoille hoivamarkkinoilla
Kaupunki aikoo ulkoistaa Kairatiimin kotihoidon ja kotisairaanhoidon kokonaisuudessaan yhdelle toimijalle (LR 16.5–13). Kaavailut herättävät useita kysymyksiä? Jatka lukemista ”Rovaniemi avaa oven suurille toimijoille hoivamarkkinoilla”
KumminKaimanSiskonPojalle räätälöity työpaikka
Lapissa menneinä aikoina kunnan työpaikat olivat ikiaikaisen nautintaoikeuden perusteella aina kuuluneet ja varattu paikallisten mahtisukujen vesoille. Uskonveljeys ja -sisaruus sekä keskustapuolueen jäsenkirja olivat lisävakuutena kunnan kapeaan leipään ja elinikäiseen varaukseen. Verokirjan on voinut kiikuttaa kunnankamreerille samalla, kun on saanut tutkintotodistuksen. Kommunistien ja saamelaisten kurmuuttaminen työnhakukysymyksessä lisäsi tuon nautintaoikeuden makeutta entisestään. Huolehtikoon omiensa työnhausta omissa kunnissaan, mutta ei täällä.
Jatka lukemista ”KumminKaimanSiskonPojalle räätälöity työpaikka”
Mariaporin outo käsitys KAS-asukkaista
Liisa kirjoitit (UR 3.4.2013) outoja ja leimasit törkeästi KAS asukkaita. He kuulemma ”näkevät nälkää, elävät köyhyydessä ja puutteessa”. Lisäät ”Kun he eivä pysty asumaan vuokraamissaan asunnoisssa (mutta asuvat silti) osa heisä joutuu erikoissairaanhoidon piiriin, ja taas kaupungin kulut kasvavat”. Onko Rovaniemen erikoissairaanhoidon kulujen kasvaminen 7 milj. eurolla todella KAS asukkaiden syytä? Jatka lukemista ”Mariaporin outo käsitys KAS-asukkaista”
