Miksi vastustin hallintopäällikön viran perustamista?

Elinvoimalautakunta päätti 28.4 kokouksessaan perustaa elinvoimatoimialalle uuden hallintopäällikön viran. Päätös tehtiin kokouksen työjärjestyksen kohdassa ”60§ Lisäpykälä”. Kokouksessa esitin, että jätetään asia nyt pöydälle ja päätetään se vasta seuraavassa kokouksessa. Uutta valmistelua siihen en esittänyt.

Hyvä hallinto- ja kokouskäytäntö edellyttävät sitä, että meille luottamushenkilöille annetaan kohtuullinen ja riittävä aika perehtyä päätettäviin asioihin. Näistä hyvän kokous- ja päätöskäytännön aikatauluista on maininta myös kaupungin hallintosäännössä. Tarkemmin valtuuston kohdalla ja epämääräisemmin lautakuntien kohdalla.

Pääperiaate on se, että jo kokouskutsussa luottamushenkilöt saavat tietoonsa käsiteltävät asiat ja niiden päätösehdotukset. Lisäpykälillä voidaan tuoda kiireellisiä ja aikataulullisesti välttämättömiä päätösasioita. Mitään isoja ja periaatteellisesti tärkeitä asioita lisäpykälissä ei pitäisi tuoda. Näistä lisäpykälistä tässä kokouksessa saimme kuitenkin etukäteen viestin myös sähköpostiin.

Virkojen perustamiset eivät ole sellaisia kiireellisiä asioita, joita on syytä tuoda lisäpykälillä päätettäväksi.  Nyt kaupunkiin tulee uusi hallintopäällikön virka perustetuksi vain neljä päivää päätöskokouksen jälkeen (1.5.2020). Lisäksi päätös päätettiin panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Mistä johtuu näin hirmuinen hoppu ja kiire? Mielestäni se on osoitus huonosta valmistelusta ja päätöksenteosta, eikä sitä meidän luottamushenkilöiden pidä hyväksyä.

Vasta rapia puoli vuotta sitten me kaupungin luottamushenkilöt päätimme, että päällikkö virkoja on liikaa ja niitä pitää vähentää. Toimialoja jätettiin vain kaksi ja lautakuntien lukumäärää supistettiin. Miksi mieli nyt muuttui ja niitä virkoja nyt pitääkin lisätä? Tämän pohtimiseen se aikalisä olisi pitänyt ottaa.

Myös meille luottamushenkilöille on tämän organisaatiouudistuksen myötä tullut entistä laajempia asiakokonaisuuksia päätettäväksi. Niiden omaksuminen ei tapahdu sormea napsauttamalla, vaan päätösasioiden haltuun ottamisella.   Mielestäni meidän luottamushenkilöiden on pidettävä kiinni siitä, että se todellinen päätösvalta pysyy jatkossakin luottamushenkilöorganisaatiolla. Muutoin päätämme vain siitä, millainen leima mihinkin päätökseen tulee ja todellinen päätösvalta onkin muualla.

Jos me luottamushenkilöt nyt hyväksymme sen, että meidän todellista ”päätösoikeutta ei arvosteta”, niin kyllä sille päätösvallalle ottajia on.

Elinvoimalautakunta 28.4.2020