Lappi, Rovaniemi

Rovaniemi isännöi SoMeT14EU-kongressia 9.-10. huhtikuuta.

Lapin Kansa uutisoi, että Rovaniemi voitti jonkin naamakirjaäänestyksen –  FB äänestyksen – jostakin himskatin ”Social Media Tourism Synopsiumin” tilaisuuden isännyydestä.

Vastaehdokkaana lopullisessa kisassa oli joku tuppukylä Ranskasta. Joku himskatin ”Mouginsin” . Ei muuten sano mitään. Hienoa, että Rovaniemi voitti. Hienoa, että Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy oli ”presiis” ajantasalla. Hienoa, että Lapin Kansa ja Lapinradio olivat mukana ja ajan hermolla.

Ilman näitä ”valtametioita” Lapin väkikäään ei olisi ollut kuulolla ja hermolla. Nyt oli ja hyvä niin.

Katotaanko yhdessä huhtikuussa, kun #Some`ssa #Rovaniemi ja #Lapland ovat piikkipaikalla.

Lappi

Eikö Lapissa osata leikata poronlihaa?

Lapin Kansa kirjoittaa tämän päivän lehdessään (4.11.2013), että paikalliset poronjalostusyritykset ovat tuoneet tsekkiläisiä lihanleikkaajia kausityöhön Lappiin. Jutun mukaan nimenomaan ”kausityö” karsisi suomalaisosaajat. Miksi tuo kausiluonteisuus ei karkota osaajia esim. matkailualalta? Jatka lukemista ”Eikö Lapissa osata leikata poronlihaa?”

Lappi

Tinkaamisen lyhyt oppimäärä

Päätin tinkaamiseni innoittamana kirjoittaa jotain tinkaamisesta. Mitä tinkaaminen sitten on? Googletin tietysti sanan ”tinkaaminen”. Se tarjosi framille ”tinkimistä”. Peijooni Google kysyi vielä: ”Tarkoititko tinkiminen?” Siitä – tinkaamisesta (tinkimistä) löytyi myös eettiset säännöt – ”Näin tinkaat eettisesti”. Ne eettiset säännöt oli tarkoitettu tinkimiselle, ei tinkaamiselle. Tätä tinkimistä en todellakaan tarkoittanut, vaan tinkaamista. Jatka lukemista ”Tinkaamisen lyhyt oppimäärä”

Inari, Lappi, Saariselkä

Onko Saariselkä Ghetto vai kruunun jalokivi?

Ilman Saariselkää tinkaamiset Inarissa olisivat yhtä mehukasta aihetta köyhempiä. Näillä tinkaajilla on vankkumaton ja omaperäinen mielipide. Siitä ei luovuta edes äänen korottamisen pelossa. Lanko-Pekan sanoin: ”Jos Lapissa häviää tinkaamisen, se on luonteen heikkoutta.”

Jatka lukemista ”Onko Saariselkä Ghetto vai kruunun jalokivi?”

Lappi, perussuomalaiset, sodankylä, vappu, vasemmisto

Sodankylän Vappu

Menneiden eduskuntavaalien tuloksen perusteella olen pitämässä vappupuhettani Lapin perussuomalaisimmassa kunnassa. Suurimman menetyksen kunnassa kärsi keskusta (-14 % ja 665 ääntä). Myös vasemmistoliiton menetys kunnassa oli tuntuva (-5,8 % ja 273 ääntä). Samalla se on kuitenkin linjassa vasemmistoliiton tuloksen kanssa koko Lapissa.
Keskustan uudella kansanedustajalla on synnyinjuuret tässä kunnassa. Samoin Lapin ääniharavalla Mustajärvellä on kunnassa huomattava kannatus.  Sodankyläläisillä on siten suora vaikutuskanava eduskuntaan, jota kautta tärkeitä asioita voidaan edistää. Siitä on syytä olla hyvillään.
Mitä vaalituloksesta kokonaisuudessaan olisi pääteltävä? 
Ensinnäkin kannatussiirtymät olivat historiallisen suuria. Nyt nähtyä voidaan syystä verrata SKDL:n vaalivoittoon heti sotien jälkeen. Sille oli tarve ja tehtävä kansakunnan hyvinvoinnin rakentamisessa. SKDL oli tuon hyvinvoinnin kauden päätekijä. Toinen – nyt nähtyä – huomattavasti lievempi siirtymä oli SMP:n 18 paikan voitto 1970 vaaleissa.
Tässä pitkässä linjassa tarkasteltuna kannatussirtymiä on aina edeltäneet suuret rakenteelliset muutokset. Ne ovat selittävänä taustana myös nyt nähdylle.
Jos tätä ryhdytään selittämään pelkästään ajankohtaisilla yksittäisillä kysymyksillä – ajaudutaan varmuudella harhaan todellisista syistä. Portugalin tukipaketti, pakkoruotsi ja maahanmuutto ovat sittenkin vain yksittäisiä, tähän aikaan sidoksissa olevia kysymyksiä.
Suomessa eletään nyt rakennemuutoksen ja myös kulttuurisen murroksen aikaa. Mitkä tekijät häiritsevät ja uhkaavat kuvaa suomalaisesta idyllistä? Sitä kuvaa, johon olemme tottuneet ja joka on luonut turvallisuuden tunnetta sekä jatkuvuutta?
Näitä ovat:
  • Suomalainen työelämä on jatkuvassa ja nopeatempoisessa rakenteellisessa muutoksessa.
  • Globalisaatio ulottaa lonkeronsa yhä syvemmälle ja yhä kauemmas kiihtyvällä vauhdilla.
  • Teknologian nopea myllerrys ja vaikutus ihmisten arkipäivään, esim. pankkitiskillä.
  • Perhekäsityksen muuttuminen. Ydinperhe ei nykyään tarkoita samaa, kuin ennen vanhaan. Nykyään on yksinhuoltajaperheitä, sateenkaariperheitä yms. Ennen ne olivat outoja – nyt varsin luonnollisia ja yleisiä.
  • Ekologian vaatimukset – ilmastomuutos ja energiantarve etunenässä. Ne koskettavat myös Lappia – halusimme sitä tai emme.
  • Lopulta ovat nämä ”lintukodon” uudet vieraat, jotka eivät aina tullessaan edes koputa.
Ajan muuttuminen murtaa vanhaa arvopohjaa, lisää turvattomuuden tunnetta ja katkaisee sen suuren jatkuvuuden, johon olemme tottuneet. ”Ennen oli paremmin” -kaipuu ei kuitenkaan ole ratkaisu näihin kysymyksiin. Menneeseen ei ole paluuta.
”Vanhojen puolueiden veljeskuntaan” – uusi persujäsen
Syytä ”jytkyyn” on haettava myös kansalaisten tympääntymisestä ”kolmen suuren” jatkuvaan samantyyliseen ja muuttumattomaan politiikkaan. ”Äänesti niin tai näin” – mikään ei ole muuttunut. Tuloerot ovat kasvaneet. Kansa on jakaantunut menestyjiin ja syrjäytyneisiin. Myös alueelliset erot ja näköalat ovat eriytyneet. Tähän oli mahdollisuus hakea muutosta. Protesti pyyhkäisikin kolmen suuren – asetelman historiaan. Se nosti tilalle neljä keskisuurta. Samalla ”vanhojen puolueiden veljeskuntaan” hyväksyttiin uusi puolue. Tämän on erityisesti keskustaväelle varsin turhauttava tilanne. Samalla perussuomalaiset käyttivät yhden keskeisimmän käsitteensä, jolla he erottuivat muista puolueista.
Vasemmistoliiton osalta valtakunnallisesti kolmen paikan menetys on tappio. Lapissa Vasemmistoliiton menetys oli maan suurin (-6,4 % ja 5719 ääntä). Se tarkoitti, että menetimme toisen paikan.  Se on vakava paikka, mutta ei lopullinen tuomio. Eduskuntaryhmämme on uudistunut, nuorentunut ja naisistunut merkittävästi. Samalla sen uudistuminen on luonut aivan uusia näköaloja tehdä vasemmistolaista politiikkaa, vailla menneisyyden rasitteita.
Lapissakaan emme ole enää pelkästään kahden näkyvän kärjen varassa. Nuoret ehdokkaamme kävivät hyvän kampanjan, ja keräsivät hyviä äänimääriä. Vasemmistolaisella politiikalla on jatkossakin Lapissa hyvät menestymisen edellytykset. Henkilöiden vaihtuminen, uudenlainen ja nuorekas tapa toimia, on uudistuvan – ei taantuvan liikkeen tunnusmerkki.
”Punaniska” – hallitusta pukkaa
Maa saa pian uuden ”punaniska – hallituksen. Millainen tulee olemaan tuon hallituksen ohjelma? Ennakkoasetelmat ovat varsin mielenkiintoiset, sillä ennen vaaleja kolme suurinta puoluetta esitti rajustikin toisilleen vastakkaisia kantoja moniin olennaisiin kysymyksiin. Kuka joutuu tekemään ”jytky”- takinkäännöksiä? Joutuuko kokoomus peräytymään, vai sosialidemokraatit ja perussuomalaiset syömään vaalilupauksensa. Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Vasemmistoliiton kannalta olennaista on katsoa hallitusohjelman sisältö, vailla hallituskipeyttä. Niin sanottuja ”vaikeita päätöksiä” on jatkossakin tulossa, vaikka kansalaiset uurnilla halusivat muuta. Väitän, että edellistä ydinvoimamyönteistä hallitusta, jossa ydinvoimakriittiset vihreät olivat mukana. Seuraa EUn liittovaltiokehitystä edistävä ja syventävä hallitus, jossa EU – kriittiset perussuomalaiset ovat mukana. Maahanmuutto linjauksiinkaan tuskin tulee radikaaleja muutoksia.   
Vasemmistoliiton on entistä tähdellisempää nostaa poliittiseen keskiöön
  • julkiset palvelut ja niiden rahoituspohjan turvaaminen
  • köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiset toimet
  • valtion roolin vahvistaminen suhteessa markkinavoimiin
  • nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen
  • lisääntyvien terveyserojen kuilun kaventaminen
  • aluepolitiikan roolin vahvistaminen aluekehityksessä
Näillä sanoilla toivotan sodankyläläisille hyvää työn ja kevään juhlaa.
eduskuntavaalit, Lappi, Seurujärvi, Tennilä

Lapissa jyrähtelee Leviltä , Inarista ja Varsovasta

Rovaniemellä koivut ovat kuurassa. Isät viettävät Isänpäiväänsä. Nyt kakku maistuu makealta. Kuitenkin kuura pysyy koivuissa.
Levillä lasketaan mäkeä, koitetaan pysyä pystyssä ja väistellä keppejä (paitsi Kalle). Tämä tärkeä Lapin talvikauden sesongin avaus näkyy yli 100 miljoonalle TV katsojalle. Meillä on osaamista. Hyvä niin!
elinkeinopolitiikka, Lappi

Hallitus tuhoaa Lapin kullankaivuun

Ensin Lemmenjoella vieraili Pekkarinen. Jalanjälkiä seurasi Lehtomäki Seurujärven saattelemana. Kummaltakin tuli kylmää kyytiä Lemmenjoella koneellista kullankaivuuta harjoittaville. Samalla se on aikamoinen suonenisku Lemmenjoen matkailulle, joka vahvasti tukeutuu alueella tapahtuvaan kullankaivuuseen.

Jatka lukemista ”Hallitus tuhoaa Lapin kullankaivuun”