asuminen, eriarvoisuus, kaavoitus

Vastine elinvoimajohtaja Kujalalle

Kirjoitit Lapin Kansaan 6.3.21 mielipidekirjoituksen ”Ei heikennys, vaan parannus”.  Kirjoitustasi täytyy nyt kyllä hiukka kommentoida.  Olen samaa mieltä siitä, että lautakunnan tuorein päätös on parannus eikä heikennys aikaisempiin lautakunnan päätöksiin verrattuna. Hyvä ja oikein se ei silti ole vieläkään

Olen ollut teknisen lautakunnan jäsen vuodesta 2004 lähtien. Näitä parannuksia aikaisempiin tiepäätöksiin ovat olleet mm. luopuminen kolmen vakituisen asukkaan vaatimuksesta ja sen hyväksyminen, että ”yhden vakituisen asukkaan” vaatimus riittää. Parannus on myös 50 metrin omavastuuosuuden poistaminen jokaiselta asukkaalta.

Jatka lukemista ”Vastine elinvoimajohtaja Kujalalle”
asuminen, tarinat

Joulun kummalliset uutiset – Vanhus ja kissa

Totutusti oma Jouluni 2013 vierähti jälleen työn merkeissä Pohjois-Lapissa. Tapani mukaan työvuoron jälkeen istahdan toviksi silmäilemään netistä, mitä maailmalla on tapahtunut? Lukijathan silloin jo tavallisesti nukkuvat. Minä ryhdyn kirjoittamaan, jos asiantynkää on?

Jatka lukemista ”Joulun kummalliset uutiset – Vanhus ja kissa”

asuminen, valmistelu

KAS-takaukset pöydälle, vai uuteen valmisteluun?

Pöydällepano tarkoittaa sitä, että asiasta ei ole valmiutta päättää nyt olemassa olevien tietojen valossa, vaan vasta myöhemmin samojen ”olemassa olevien” tietojen valossa. Niistä pitäisi nyt vakuuttua.

Pöydällepano ei velvoita ketään tuomaan yhtään mitään uutta päätöksenteon pohjaksi. Jatka lukemista ”KAS-takaukset pöydälle, vai uuteen valmisteluun?”

asuminen

Kenellä valvontavastuu?

Rovaniemellä Lapin Kansan ja SoMen (sosiaalinen media) palstoilla on keskusteltu vilkkaasti KAS-asuntojen suurista veden tasauslaskuista. LK:n jutussa mainittiin 400 € ja 600 € laskuista. SoMen keskusteluissa on kerrottu Saarenkylän 1000 €  jopa Viirinkankaan 2100 € tasauslaskuista. Ovat hurjia summia, kun kuitenkin ennakkomaksua kulutuksesta on kuukausittain peritty. Herää vahva epäilys, että näissä täytyy olla vähintäänkin pilkkuvirhe. Asukkaiden on syytä tarkistaa laskujensa oikeellisuus, ja tarvittaessa riitauttaa ne. Jatka lukemista ”Kenellä valvontavastuu?”

asuminen, toimeentulotuki

Rovaniemelle moitteita opiskelijoiden toimeentulotukiohjeista

Olen aiemmin blogikirjoituksessa pohtinut sitä ”Millaiset asumismenot opiskelijoille tulisi hyväksyä?” Toimeentulotuessa eri asiakasryhmiä tulee kohdella samanveroisesti, huolimatta heidän statuksestaan. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole.

Jatka lukemista ”Rovaniemelle moitteita opiskelijoiden toimeentulotukiohjeista”

asuminen, toimeentulotuki

Millaiset asumismenot opiskelijoille tulisi hyväksyä?

Viime valtuuston kokukseen tein aloitteenOPISKELIJOIDEN TOIMEENTULOTUKIOHJEIDEN MUUTTAMINEN

Opiskelijan pitäisi ihan oikeesti tulla toimeen opintotuella, opintolainalla ja asumistuella. Tähän asti kaikki kohdallaan. Näin pitäisi/-ää olla. Mutta ei ole.

Jatka lukemista ”Millaiset asumismenot opiskelijoille tulisi hyväksyä?”

asuminen, oiskelijat, toimeentulotuki

OPISKELIJOIDEN TOIMEENTULOTUKIOHJEIDEN MUUTTAMINEN

ALOITE:
Rovaniemen kaupunki muuttaa opiskelijoiden kesäajan toimeentulotukiohjeitaan siten, että hyväksyttäviksi asumismenoiksi opiskelijoidenkin kohdalla määritellään sama euromäärä, kuin muilla samankokoisilla ja vastaavilla perhekunnilla on.
PERUSTELUT:
Rovaniemellä nykyisissä toimeentulotukiohjeissa opiskelijan kohdalla kohtuulliseksi ja hyväksyttäväksi katsottavat asumismenot ovat 252,00 €/kk/opiskelija. Muiden osalta, esim.  yksinasuvalla työttömällä hyväksyttäviksi katsot-tavat asumismenot ovat 450,00 €/kk. (RoiKP: Toimeentulotukiohjeet s.12).
Muissa kaupungeissa esim. (Oulu, Kemi ja Tornio) vastaavaa pelkästään opiskelijoihin kohdistuvaa euromääräistä vuokrakattoa ei ole.
Oulussa esim opiskelijoiden kesäajan toimeentulotukiohjeissa sanotaan: ”Toimeentulotuki määräytyy ruokakuntakohtaisesti toimeentulotukeen oikeuttavien menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella” (ns. toimeentulotukilaskelma).
Rovaniemen käytännön lainmukaisuudesta on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle marraskuussa 2011.
Nykyisellä kaupungin vuokratasolla, ja hyväksyttävien asumismenojen rajoituksella (252,00 €) rovaniemeläisopiskelijoiden asunnon valinta ja saanti rajoittuu tuntuvasti.

Valtuuston kokouksessa 19.12.2011
Rovaniemen Vasemmiston piiristä tehty aloite, jonka allekirjoitti valtuutettuja myös muista puolueista.
asuminen, omistajaohjaus

Kohtuuttomia vuokrankorotuksia

Puheenvuoro valtuuston kokouksessa 15.12.2008

Esitimme viime kokouksessa työjärjestyksen 6 §:n mukaisen kyselyn Kunta-asunnot Oy:n vuokrankorotuksista. Kyselymme koskee 3300 huoneistoa ja niissä asuvia rovaniemeläisiä – arviolta 7 – 8000 henkeä.

Kyse ei ole pelkästään tästä. Kohtuuhintaisten ja tasokkaiden vuokra-asuntojen saatavuus on Rovaniemen keskeinen vetovoimatekijä. Samalla se on kaupungin elinkeinojen kehittämisen keskeinen työkalu.

Perehtyessäni tähän asiaan olen saanut hyvin monelta taholta hyvää informaatiota, mutta myös hyödytöntä disinformaatiota. Monesti jouduin kysymään – olenko oikeilla jäljillä? Ainoa täysin varma totuus on kuitenkin se, että korotusten suuruus on kohtuutonta.

Isännöintikulut

Isännöintikulujen (6000) osalta kysymyksiä herättää niiden suuri hajonta. Miten ne voivat samankokoisissa taloissa olla joko 1418 € tai 20 601 €, ja toisaalta viereisessä samankokoisessa osaketalossa 4800 €? Nämä kaikki talot ovat samalla alueella vieretysten.

Asukaspalkitsemisjärjestelmä

Asukaspalkitsemisjärjestelmä on asukkaiden aloitteesta rakennettu, ja sen tavoitteet ovat sekä asukkaiden että yhtiön kannalta hyvät. Ongelma ei olekaan tässä, vaan sen rahoitusmallissa.

 

Vuoden 2009 vuokrankorotuksista 2 % (+20 snt/asm/kk) johtuu palkitsemisjärjestelmästä. Eli asukkaat itse rahoittavat itsensä palkitsemisen korotetun vuokranmaksun yhteydessä. Ensin kolmen vuoden asumisen, ja sitten viiden vuoden asumisen jälkeen. Edellytyksenä hakemiselle on vuokranmaksun ajallaan suorittaminen ja moitteeton asuminen. Lisäksi edellytyksenä on asunnon vaihto enintään kaksi kertaa laskentakaudella.

Miten todellinen tuo palkitsemisjärjestelmä on asukkaiden kannalta. Se herättää monia kysymyksiä?

 

Ensinnäkin onko se aravarajoituslain 7 §:n mukainen peruste vuokrankorotuksille?  Miten se soveltuu siihen, että

”omistaja voi periä vuokralaisilta vuokraa enintään määrän, joka vastaa talon asuinhuoneistojen ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistöpidon edellyttämiä menoja, joita ei voida kattaa muilla tuotoilla. (Aravarajoituslaki 7§ (31.1.2003/83) ARA:lta pyytämääni kannanottoa ja tulkintaa en tähän ole vielä saanut. Se voi olla kunnissa yleinen tapa – mutta onko se lain mukainen? (Myöhemmin olen saanut Vuokralaisten keskusliitosta suullisen lausunnon niiden lainmukaisuudesta. Koska se on asukkaiden aloitteesta syntynyt ja he ovat sen hyväksyneet. Eli omakustannusperusteinen asukkaiden palkitsemisjärjestelmä. Epäillen tyydyn heidän (VK) tulkintaan.)

 

Toinen ongelmavyyhti liittyy siihen, että asukkailla on tosiasiassa hyvin erilaiset lähtökohdat palkitsemisjärjestelmän tavoittelussa. Tässä viittaan toimeentulotuen ja asumistuen saajiin ja niiden käsittelyaikojen pituuteen. Taitaa usein lipsahtaa rästien puolelle. Kaikki rahoittavat, mutta vain osalla mahdollisuuksien rajoissa.

 

Kolmantena on se, että vuokravapaalta kuukaudelta tarkistetaan tietysti asumistuen määrä. Hyöty kohdistuu vain asukkaan itsensä maksamaan osuuteen. Onko hyöty asukkaan kannalta pienempi, kuin siihen vuokranmaksun yhteydessä uhrattu €uromäärä?

 

Neljänneksi asiaa on tarkasteltava kaupunkikonsernin kokonaisedun kannalta. Asuntotoimen lausunnon mukaan marraskuussa toimeentulotuen saajia oli 3430 (3200/2007). Toimeentulotukea saavien asuntokuntien määrän ja toimeentulotukimenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna. Kuinka paljon??

Onko palkitsemisjärjestelmän rahoitusmuoto kaupungin kokonaisedun kannalta järkevää?

 

Vesimaksut

Vesimaksujen osalta totean sen, että niitä laskettiin 10 € /hlö/kk. Taloissa, joissa on huoneistokohtainen laskutus kulutuksen mukaan tuottaa varmasti vuoden päästä asukkaalle lisälaskun loppulaskun yhteydessä. Inarin Vuokra-asunnot Oy:ssä tuo yllätys tuotti erälle lapsiperheelle 282 €uron tasauslaskun.

 

Omistajaohjaus

Kaupunginhallituksen vastaus valtuustokyselyymme viittaa pelkästään Kunta- asunnot Oy:n ja asuntotoimen lausuntoihin. En tiedä perehdyinkö siihen huolimattomasti – mutta en löytänyt siitä kaupungin vuokratalojen omistajapoliittisia linjauksia!

 

Vasemmistoliiton ryhmälle vastaus ei riitä. Pöydälle on nostettava se, miten kaupungin vuokra-asuntoyhtiöiden yhteistyötä ja toimintoja voidaan tehostaa eri toiminnoissa nykyisten ylisuurten vuokrankorotusten torjumiseksi ja vuokralaisten aseman parantamiseksi vastaisuudessa.

Mielihyvällä on kuitenkin otettava vastaan se tieto, että kevään – 09 aikana Kunta-asunnot Oy:ssä alueellista organisaatiota vahvistetaan. Samalla yhteydenpidossa kaupunkiin päin toteutetaan oikeansuuntaisia muutoksia (suora tiedotus valtuustolle kahdesti vuodessa).