Ei kategoriaa

Rovaniemen tuskainen yksityistiekäytäntö – syyt ja seuraukset

Suomessa tiet jaetaan kolmeen luokkaan: valtion maantiet, kuntien katuverkko ja yksityistiet.  Uusi yksityistielaki astui voimaan 1.1.2019, ja se korvasi vuodesta 1963 voimassa olleen lain. Kuntien tielautakunnat lakkautettiin, ja tehtävät piti siirtää tiekunnille. Ne kuitenkin piti ensin herättää henkiin ja nostaa ylös ihan oikeasti, tai perustaa kokonaan uusi. Mennyt on osoittanut, että se on helpommin sanottu kuin tehty.

Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006. Maalaiskunnan puolella oli paljon yksityisten perustamia ja yksityisten mailla olevia yksityistetä. Lisäksi maalaiskunta rakensi kunnan toimesta ja kustannuksella paljon teitä kyliin. Aivan oikeutetusti ihmisillä on nyt se käsitys, etteivät ne voi olla yksityisteitä, kun ne ovat kunnan rakentamia ja ylläpitämiä.  Nykyisen lain mukaan näin kuitenkin nyt on. Maalaiskunnan käytäntö oli, että yksityisten perustamia teitä avustettiin ja kunnan perustamat tiet hoidettiin kokonaan kunnan toimesta.

Yhdistymisen seurauksena maalaiskunnan perustamat tiet siirtyivät uuden kaupungin omistukseen varallisuuseränä. Samalla kyllä siirtyi velvoite niiden ylläpidosta ja arvon säilymisestä. Euroopan laajimpana kaupunkina Rovaniemi ei tule koskaan pääsemään irti siitä, että sillä on laaja yksityistieverkko alueellaan.

Yksityisteiden vaikutuspiirissä asuu noin 10.000 rovaniemeläistä. Kaupungin nykypyrkimys siirtää yksityisteiden kustannuksia ja vastuuta yksityisteiden varsilla asuvien kontolle koetaan aivan oikeutetusti epäoikeudenmukaiseksi keskittämispolitiikaksi. Tätä samaa kustannusta ja vastuuta ei ole asemakaava-alueella asuvilla. Kiinteistöveron maksavat kaikki kuntalaiset, mutta palvelun taso ja laatu keskittyy ydinkaupungin alueelle. Syrjemmältä ne tuppaavat vähenemään ja sitten loppuvat kokonaan.

Julkisessa keskustelussa on väitetty, että kaupunki ei voisi hoitaa kustannuksellaan kaikkia yksityisteitä kokonaisuudessaan, että lainsäädäntö estäisi sen. Väite on väärä. Yksityistielain 84 § sanoo, että ” Kunnat voivat halutessaan edelleen avustaa yksityisteitä yksityistielain 84 §:n nojalla. Kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin tien tekemisen tai kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi.”

Kaupungin on syytä muuttaa lähestymistapaansa yksityisteiden kunnossapito kysymykseen. Hankalasta menoerätarkastelusta pitää päästä, ja yksityisteitä pitää tarkastella kaupungin voimavarana.

Lapissa on monenlaista käytäntöä yksityistieasiassa. Kittilässä kunnossapitoavustus on 1250 €/km (Rovaniemellä 700€/400€). Kemi maksaa yksityisteiden kunnossapidon kokonaan, joita kaupungissa on 25 km. Tervola hoitaa kunnan kustannuksella kaiken kunnossapidon.  Kemijärvi kilpailuttaa ja maksaa talviaurauksen. Sosiaalisin perustein kunnostetaan myös pihatiet rajoituksetta, esim. veteraanipassin omaavilta.

Jaakko Portti

elinvoimalautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (vas.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s