Tämän lehden (Lapin Kansa) palstoilla on uutisoitu ja keskusteltu jakamistaloudesta ja airbnb toiminnasta. Jakamistalous on uudenlainen resurssien hyödyntämismuoto, jossa olemassa olevia resursseja jaetaan muiden käyttöön kaikkia hyödyntävällä tavalla. Se on täysin kannatettavaa.
Entä, kun se muuttuukin sijoitustoiminnaksi ja ison luokan bisnekseksi, silloin se ei olekaan luonteeltaan enää jakamistaloutta, vaan lainsäädännön porsaanreikiä hyödyntävää liiketoimintaa. Siinä poimitaan rusinat pullasta, vältetään muita majoitusalan toimijoita koskevista velvoitteista (paloturvallisuus), ja siirretään osa kustannuksista (yhteiset tilat) muiden taloyhtiön osakkaiden kontolle. Onko reilua?
Toiminnalle ei nykyisellään ole lainsäädännöllistä pohjaa, vaan toiminta hyödyntää ”lainsäädännön harmaata aluetta ja sen puutetta”. Ei ole oikein, että kaavoituksessa asuinkäyttöön tarkoitettu kohde muuttuukin pelkällä omistajan päätöksellä ja pelkän omistamisen perusteella majoituskäyttöön tarkoitetuksi kohteeksi.
Helsingin kaupunki ja eduskunnan talousosasto puuttuivat Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen sauna-asumiseen. Onko kaksikon vuokraaman saunatilan käyttö sille määritellyn käyttötarkoituksen mukainen. Ei ollut. Helsinki puuttui siihen, mutta Rovaniemen rakennusvalvonta ei ole puuttunut, vaan siunaa kokonaisen kerrostalon muuttamisen ”lyhytvuokrattaviksi huoneistoiksi”, jota markkinoidaan huoneistohotellina (Korkalonkatu 19). Vuokralaiset saivat irtisanomisilmoituksensa. Esimerkkejä on muitakin.
Olen väitellyt tästä jakamistalous- ilmiöstä. Saanut kuulla, että olen matkailu- ja yrittäjävastainen. Vastustan kuulemma matkailua, bisnestä ja verotuloja. Härskein kuulemani perustelu on, että on täysin oikein että ”vuokra-asuntoa” etsivät kaupunkilaiset joutavat siirtymään keskustasta syrjemmälle asumaan. Näin ne eivät häiritse matkailijoiden majoitustarvetta ja sijoittajien bisneksen tekemisiä. Ketä varten ydinkeskusta on tarkoitettu ja ketä varten se on olemassa?
Julkaistu: Lapin Kansa 30.8.2018
