talouspolitiikka, valtiontalous

Miksi Ruotsissa menee lujaa, ja Suomessa päin honkia?

ruotsi2 001

Otsikko on kaapattu  väärtin vänkäämisestä FB-sivuillani. Kehotti tekemään asiassa kotitehtävän, ja miltei siltä istumalta jo tivasi. Joko on tehty? Vastaukseksi kuulemma ei käynyt oma valuutta (kruunu), vaikka tuon saman olin jo todennut itsekkin.

Tuo Ruotsin ”oma valuutta” on helpoin, yleisin ja väärin käytetty vastaus selitettäessä näiden maiden talouskehityksen eroja. Se selviää mm. tästä. Helppoja, nopeita ja yksinkertaisia selityksiä ei ole. Tuohon en pysty minäkään. Selityksiä, raportteja ja selittäjiä on hyllymetritolkulla. Niitä hyllymetrejä minulla ei ole.

Miten tuon ”kotitehtävän” suorittaisi? Muuttujia liian paljon. Maali karkaa ja muuttaa paikkaa. Faktatiedot vanhenevat. Mistä löytyisi tuoreimmat? Tarkastelunäkökulmia on useita; kansantalouden-, yritysten-, kotitalouksien- yms. näkökulma. Minkäs niistä otat? Pyyhekumi ja rajaus – siinä on työkalupakkini tähän – sekä pintaraapaisuun tyytyminen. Jokainen väliotsikko päättyy kysymysmerkkiin.

Ruotsalaiset tekevät enemmän töitä ja työn tuottavuus on parempi?

Työllisyysasteella on merkitystä. Molemmissa maissa käydään töissä, mutta suurin ero on vanhemmissa ikäluokissa. 55 – 64 vuotiaista on työelämässä Ruotsissa miehistä 77% ja naisista 71% (Suomessa 57% ja 61%). Työllisyysasteella on myös positiivinen vaikutus talouteen ja kulutukseen, ja siinä Ruotsi pärjää meitä paremmin. Työllinen kuluttaa rohkeammin. Ruotsalaisilla on millä mällätä ja ostovoima huipputasoa.

 

screenshot.125
Lähde: Stina Tuominen/YLE

Molemmissa maissa on ongelmia väestön ikääntymisessä (Suomessa enemmän) – ns. huoltosuhteessa. Ruotsi houkuttelee nuorta työvoimaa Suomea paremmin, jossa sitä katsotaan karsaasti. Ulkomailla syntyneitä on Ruotsissa 1,5 miljoonaa (15,4% väestöstä). Suomessa vastaava luku on 301.000 henkeä (5,5% väestöstä). Ompa asiasta esitetty tällainenkin arvio.

 

screenshot.126
Lähde: Stina Tuominen/YLE

Ulkomaalaistaustaisten perustamia  yrityksiä on Ruotsissa 80.000 kpl. Suomessa vastaava luku vuonna 2011 oli 6321 (2% yrityskannasta). Vuodesta 2008 – 2011 niiden määrä kasvoi 25% ja samalla kuitenkin ”kotoperäisten” yritysten määrä pysyi lähes ennallaan.

Mites työaika näissä maissa? OECD:n vuoden 2012 tilaston mukaan Suomessa tehtiin keskimäärin todellisia työtunteja 1672 ja Ruotsissa 1621 tosiasiallista työtuntia vuodessa. Suomessa tehtiin siten 51 työtuntia enemmän. Voi työajan laskea myös toisinkin, kuten esim. tässä EK:n kokoaikatyötä tekevien taulukosta ilmenee. Mistä ero johtuu? Yksi selitys löytyy täältä.

Kumpi on pöljä? Ruotsissa on kokeiltu kuuden tunnin työpäivää palkkaa alentamatta hyvin tuloksin. Tavoitteena on nostaa tuottavuutta, parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta.

Vasemmistoliitto on vaihtoehtobudjetissaan (kohta 3.1.) esittänyt työmarkkinajärjestöille, ”että ne edistäisivät kuuden tunnin työpäiväkokeilua ansioita alentamatta”. Meillä kuitenkin työnantajat ja hallitus tavoittelevat vuosityöaikaan 24 tuntia lisää ilman lisäpalkkaa (käytännössä se on palkanalennus), julkisen sektorin lomarahojen 30% määräaikaista (3v.) leikkausta, yritysten työllistämiskustannusten siirtämistä työntekijöiden kontolle työntekokustannuksiksi. Se kiristää palkkaverotusta ja heikentää kotimaista ostovoimaa.

Maksetaanko meillä liikaa liksaa? Maksajalle liikaa ja saajalle liian vähän. Näin se menee. Työvoimakustannukset vaihtelevat EU:n jäsenvaltioiden välillä 3,80 eurosta 40,30 euroon (kuvio 1). Tuoreimpien tietojen perusteella työvoimakustannukset teollisuudessa (hox.) ovat Suomessa matalammat kuin Ruotsissa ja Saksassa. Työtunnin kustannus välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien oli Suomessa vuonna (2014)  35,9 euroa, Ruotsissa 41,8 euroa ja Saksassa 37,1 euroa. PS. Saksan Metalliliitto tavoittelee + 5% palkankorotuksia kevään neuvotteluissa. Ruotsissa valtio pysyttelee työehdoista kaukana. Suomessa porvarihallitus ei pysy, ja tavoittelee ”kilpailukykyloikkaa”. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaakin – ”halpuuttamista”?

Nokia ja Ericsson – vienti- ja kotimarkkinat?

Suomella oli Nokia, paperiteollisuus ja muu ICT sektori. Ruotsilla Ericsson, IKEA, H&M, Scania yms. Suomen vienti on nojannut vahvasti teollisuuden investointitavaroihin, kun taas Ruotsilla oli/on myös vahva kulutustavaravienti. Nokian loppuminen kolahti Suomen kansantalouteen ja vientiin raskaasti. Ruotsilla viennin monipuolisuus ja koko toimivat paremmin iskunvaimennuksessa. J. Kiander väittää, että ”jos Nokian osuus pyyhitään pois, niin Ruotsi ei ole mikään vienti-ihme” (Ilta-Sanomat 2.3.2016). Samaa korostaa ekonomisti Gustafsson Konjunkturinstitutetista:  ”Suomen kutistunut it-ala on ollut päätekijöitä viennin ja kilpailukyvyn heikkenemiseen suhteessa Ruotsiin”.

Vuoden 2008 finanssikriisissä Suomi kynti syvemmällä ja toipuu siitä hitaammin. Ruotsia kriisin selättämisessä auttoi oman valuutan devalvoituminen, mutta hyöty oli lyhytaikainen. Kriisi rokotti molempien maiden vientiä, josta Ruotsi on selvinnyt paremmin, kun Suomi vielä pyristelee pystyyn. Meidän vientimme kaipaa ennemminkin monipuolistamista ja korkeateknologiaa, kuin osaamisen, työn ja tuotteiden halpuuttamista.

 

screenshot.132
Lähde: Stina Tuominen/YLE

Tilastot osoittavat kutenkin vain mitä on tapahtunut ja miten on ollut. Ne eivät kerro sitä, että Suomen kilpailukyky on jo alkanut parantua. Sen kertoo tämä raportti. Osa hallituksen toivomasta ”kilpailukykyloikasta” on siis jo saavutettu. Meille kuitenkin uskotellaan muuta, ja pelotellaan Kreikan tiellä. Miksi?

Molemmissa maissa kotimarkkinoiden kysynnän merkitys on suurin piirtein yhtä suurta 70% ja vienti 30%. Hoitaako Ruotsi kotimaisen kysynnän ylläpitämisen paremmin, kuin naapuri Suomi? Tulonsiirroilla on iso merkitys kotimaiseen kysyntään. Sen jätän tästä jutusta kuitenkin pois. Kysyn pirruuttani kutenkin ”Onko Ruotsissa leipäjonoja?” Meillä on.

Svenssoneilla elinikäinen asuntolaina ja kämppä pään päällä?

Asua pitää, niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Asutaanko Ruotsissa enemmän vuokralla ja Suomessa suositaan omistusasumista? Näin olen ymmärtänyt. Ruotsissa asuntolainat ovat pidempiä, kuin Suomessa – ns. ”elinikäinen asuntolaina”. Asutaanko Ruotsissa siten koko ajan velaksi, maksamalla vain korot (1,9%)? Tässä eräs näkemys. Onko vaarana, että talouskriisi tulee Ruotsiin asuntomarkkinoiden kautta, kuten kävi Espanjassa, Irlannissa ja Britanniassa ”kuplan” puhjettua?

Ruotsissa on nostettu keskusteluun mahdollinen ”asuntokuplan” puhkeamisen vaara, sekä asuntolainojen korkovähennyksen asteittainen poisto. Yksikään aiempi hallitus ei ole siihen uskaltanut kajota. Tästä lisää budjettiesityksen kohdasta ”hallituksen suurimmat haasteet”.

 

screenshot.130
Lähde: Stina Tuominen/YLE

Joka tapauksessa Suomen ja Ruotsin täysin erilainen vauhti rakentamisessa selittää suurelta osin maiden välistä eroa talouskehityksessä. Rakentamisen kerrannais-vaikutukset lienevät molemmissa maissa suurinpiirtein samat. Silloin volyymi ratkaisee kerrannaisvaikutuksen suuruuden.

Kumpi velkaantuu – valtio vai kotitalous?

Ruotsilla on Suomea vähemmän julkista velkaa, mutta kotitalouksien velka on kansainvälisestikkin suurta, ja Suomeen nähden reilusti enemmän (Ruotsi 180% ja Suomi 120%).

Julkisen talouden velkaisuus suhteessa BKT:hen on Suomessa noin 60 % ja Ruotsissa noin 45%. Maiden velan ero lähti kasvamaan finanssikriisin jälkeen vuonna 2009.

 

screenshot.131
Lähde: Stina Tuominen/YLE

Ruotsi on EU jäsen, mutta ei kuulu €uroon. Suomi kuuluu. Vakaussopimuksen mukaan julkinen velka ei saisi olle yli 60%/BKT, eikä budjetin aljäämä yli 3%. Tätä ”sopimusta” kutenkin usea maa rikkoo. Tuota 60/3 sopimusta on kritisoitu siitä, että se on aikoinaan päätetty/sovittu raja, eikä se perustu mihinkään järjelliseen talouspoliittiseen linjaan, vaan toimii ”hirttosilmukan” tavoin.

 

screenshot.134
Lähde: Stina Tuominen/YLE

Ruotsin ja Suomen kotitalouksien maksama velan korko on suurinpiirtein samaa suuruusluokkaa. Suomessa 3 ja 12 kk €uriborit ovat painuneet jopa miinusmerkkisiksi. Samoin pienimmät pankkiryhmät ovat nyt ryhtyneet laskemaan omia marginaalejaan kilpailusyistä. Ruotsin osalta asiaan en saanut selvyyttä kysyessäni sitä jopa Ruotsin puolelta.

Ruotsin valtiovelan korkomenoja ja määrää suhteessa BKT:hen en saanut myös selville. Enkä luottoluokitusta. Suomen on luottoluokitukset on  kolmelta laitokselta: Standard & Poor’silta, Moody’silta ja Fitch Ratingsilta. Pitkäaikaisen velan osalta ne ovat AA+, Aaa ja AAA.

Suomen lainapaperit ovat kysyttyä tavaraa. Suomea pidetään tällä hetkellä ns. sijoittajien ”turvasatamana”. Valtiolainojen korot ovat tällä hetkellä alle nollan. Vaikka velan bruttomäärä on kasvanut, niin korkomenojen bruttomäärä on laskenut. Kovimmat korkomenot yli 4 mrd € oli vuonna 2001. Nyt ne ovat noin 1,5 mrd €. Velan korkomenot veivät vuonna 2014 noin 0,8% bruttokansantuotteesta.

screenshot.109
Lähde: Stina Tuominen/YLE
screenshot.108
Lähde: Stina Tuominen/YLE

Englanti ei ole ollut velaton valtio 170 vuoteen. Ruotsin velkahistoriaa en tunne. Suomi on ollut velkainen koko historiansa ajan.  Lisätietoja täältä.

 

Suomi ja Ruotsi – panostus tulevaisuuteen?

Vuosikymmenen vaihtumiseen mennessä Ruotsin ja Suomen investoinnit kulkivat liki käsi kädessä. Sen jälkeen kehityskulku on muuttunut päinvastaiseksi. Ruotsissa panostetaan ja investoidaan. Suomessa on ”investointilama”. Täällä supistetaan panostusta laitteisiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

 

screenshot.136
Lähde: Stina Tuominen/YLE

Yritykset jakavat molemmissa maissa osinkoja omistajilleen. Se on täysin luonnollista ja hyväksyttävää. Suomessa yritykset jakavat tänä keväänä osinkoina ulos 11,8 mrd €. Valtava summa. Ruotsin osingonjakokäytäntöä en tunne, kuten en myös sitä, kuinka paljon siellä yritykset panostavat tuotekehitykseen. Oletan kuitenkin, että Suomea enemmän.

Suomessa leikataan korkeakoulujen määrärahoista ja esim. yliopistoissa on YT-neuvottelut käynnissä. Kenkää tulee monille. Samoin meillä rukataan opintotukea enemmän lainapainotteiseksi, leikataan opintotuen määrää, kiristetään tuen ehtoja ja tukikuukausia. Näillä eväillä ei talouskasvua synny. Entä Ruotsissa?

Lopuksi

Ruotsin punavihreän hallituksen ohjelman uudet panostukset:

”Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.”

 

Käytetyt lähteet ja lisälukemista :

  1. Tieto&Trendit 11.7.2013. Ulkomaalaistaustaiset yritykset lisääntyneet taantumasta huolimatta.
  2. Iltasanomat 10.12.2014. Näin paljon ulkomaalaisia asuu Suomessa.
  3. Helsingin Sanomat 16.11.2015. Nordea: Ruotsin talouskasvu voi saada vauhtia pakolaisista – työttömyys kasvaa
  4. Rohkea Suomi. 5 syytä, miksi Ruotsin talous vetää Suomea paremmin
  5. Iltasanomat 2.3.2016. (paperiversio) Kuvio (BKT:n muutos Suomessa ja Ruotsissa).
  6. HS Vieraskynä 18.1.2013. Oma valuutta ei selitä Ruotsin talouskasvua.

  7. Osmo Soininvaara 5.8.2015. Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.
  8. Elinkeinoelämän keskusliitto  4.8.2015. Suomessa tehdään lyhyttä työviikkoa
  9. JP. Lehto: Puheenvuoro US 7.8.2015. Suomalaisten työaika ei ole lyhyt Saksaan tai Ruotsiin verrattuna
  10. Yle Uutiset 19.1.2016. Ruotsalaisilla on millä mällätä – ostovoima Euroopan huippua.
  11. Yle Uutiset 23.9.2015 Talousmaaottelu: Ruotsi hakkaa köyhtyvän Suomen 6-1
  12. Taloussanomat 18.9.2015. Ruotsissa kokeillaan kuuden tunnin työpäivää – tulokset näyttävät hyviltä
  13. Vasemmistoliitto 17.11.2015. Vaihtoehtobudjetti 2016.
  14. Valtioneuvoston raportti 4/2014 31.12.2012. Kilpailukyky ja työn tarjonta – opia Ruotsin kokemuksista?
  15. Eurostat 3/2015. Palkat ja työvoimakustannukset.
  16. Talous&Yhteiskunta 2/2015. Pekka Sauramo: Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on?
  17. Taloussanomat 15.12.2014. Meilläkö liikaa liksaa? Suomen työvoimakustannukset ovat kaukana Euroopan kärjestä
  18. YLE Uutiset  23.9.2015. Ruotsissa valtio pysyy työehdoista kaukana
  19. YLE Uutiset 19.1.2016. Katso puhutteleva kuvio: Ruotsin talouskasvu karkaa Suomelta
  20. Uusi Suomi Puheenvuoro 25.11.2014. Viljo Heinonen: Puhkeaako Ruotsin talouskupla?
  21. YLE Uutiset 5.2.2016. Raportti: Suomen kilpailukyky on jo alkanut parantua
  22. Palkansaajien Tutkimuslaitos 8.1.2016. Jaakko Kiander: Millä tavoin Ruotsin talouskehitys on eronnut Suomesta?
  23. Ulkoasiainministeriön raportti 29.9.2015. Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle  21.9.2015.
  24. Taloussanomat 10.1.2014. Tässä ottelussa Ruotsi rökittää Suomen
  25. Veronmaksajat 21.10.2015. Julkisyhteisöjen EDP-velka
  26. Valtionkonttori. Valtion velanhallinta.
  27. Rahamuseo: Yhteinen velkamme – virtuaalinäyttely.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s