arvot, Ei kategoriaa, luonnonvarat

Lapin Vasemmisto – punainen vai punavihreä?

Kuva: Jarmo Huhtala
Kuva: Jarmo Huhtala

Lapissa työ, työpaikat ja toisaalta luonto, luontoarvot ovat erottamattomat. Lapin Vasemmistoväki on aina – niin kauan kuin muistan – sanaillut voimallisesti luontoon ja sen suojeluun liittyvistä asioista.

Työväenliikkeen edesmennyt veteraani Veikko-Aatami Heikkilä lanseerasi aikoinaan jopa sanonnanki – ”rinkkasatiaiset” – kuvaamaan silloin esiinnoussutta keskustelua työpaikkojen ja luonnonsuojelun välisistä jännitteistä. Hän itse oli vahvasti luontoihminen. Tunsi sen arvon Lapin väelle elinympäristönä ja leivän antajana. Sama tuntuma on koko vasemmistoväellä Lapissa.

Törmään usein väitteisiin, että Vasemmistoliitto olisi hylännyt SKDL:n perinteen. Punaväri olisi haalistunut ja tilalle tullut päiväperhosten ”punavihreä” aate. Puolue olisi uhrannut työmiehen ja työpaikat, sekä että maahan ei mahdu kahta vihreää puoluetta.

Onko näin? Onko väitteelle oikeutusta? Pakkohan sitä on tuumailla, koska näin myös oman puolueen piirissä väitetään. Onko nyt sitten punavärin suuntaan reivaamisen paikka?

On täysin selvää, että ihmiskunnan tulevaisuus riippuu yhä ratkaisevammin siitä, miten luonnon käytön ja suojelun ongelmat ratkaistaan. Ennen paikallisina pidetyistä ongelmista on tullut maailmanlaajuisia, ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistoimintaa. Samoin on noussut uusia, aiemmin tuntemattomia uhkatekijöitä, esim. ilmaston lämpeneminen, merien saastuminen muovijätteellä, napajäätiköiden sulaminen, hiilidioksiinipäästöt jne…

Millä periaatteilla Lapin luonnon käyttö olisi jotakuinkin terveellä pohjalla? 

Ensinnäkin uudistuvia luonnonvaroja tulee käyttää kestävyyden ja edistävyyden periaatteella, tuottokyky säilyttäen ja käytön edistämistä pitkällä aikavälillä. Luonnonvarojen käytössä on myös noudatettava moninaiskäytön periaatetta.

Toiseksi luonnonvarojen käytön tulee olla suunnitelmallista, pitkäjänteistä, säästävää ja suojelevaa. Yleisen edun tulee kulkea yksityisen ja liiketaloudellisen edun edellä. Luonto on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta.

Kolmanneksi luonnonvarojen käyttöön on luotava sellaiset osallistumisjärjestelmät, jotka turvaavat demokraattisen vaikuttamisen, vapaan tiedonsaannin valmistelusta ja toimeenpanon seurannasta. Julkisuusperiaate on läpitunkevaa.

Työllisyyttä, järkevää luonnonvarojen käyttöä tai luonnonsuojelua ei ole syytä asettaa toisensa poissulkeviksi vastapooleiksi. Luonnonvarojen käyttäminen työllistävällä tavalla vähentää työttömyydellä keinottelua luonnonsuojeluasioissa.

Kaivokset, turvetuotanto, vesirakentaminen ja suojelualueet

Kuva: Jarmo Huhtala
Kuva: Jarmo Huhtala

Tästä eteenpäin nostan esiin vain Lapin Vasemmistoväkeä puhuttaneita kysymyksiä, kuten kaivosteollisuus, vesien käyttö, suot ja turvetuotanto, sekä suojelualueet.

Lapin maaperässä on vielä paljon tutkimattomia ja hyödyntämättömiä malmivaroja. Tätä etsintätyötä on syytä jatkaa ja tehostaa.

Kaivostoiminnassa on vältettävä luonnonsuojeluongelmien syntymistä. Niiden lupakäytäntöjä ja valvontaa on tehostettava. Hyödyn jääminen kaivospaikkakunnalle edellyttää kaivosveron säätämistä. Lapin on saatava maaperästään mahdollisimman suuri hyöty jatkojalostuksen muodossa.

Lapin turvevarat ovat erittäin runsaat. Kaikki suot eivät sovi turvetuotantoon esim. sijaintinsa puolesta. Ilmasto-oloista johtuen Lappi on turvetuotannon äärialuetta. Turvetuotanto aiheuttaa ympäristöhaittoja. Se on selvää esim. vesistölle. Poltto aiheuttaa ilmasto-ongelmia ja nokeaa ympäristöä.

Haittojen minimoimiseksi turvetuotanto ja hyötykäyttö on pidettävä yhteiskunnan ohjauksessa. Valtion toimin on edistettävä uusia turpeeseen perustuvia kehittämishankkeita, niin menetelmien kuin hyötykäytön osalta. Tämä edellyttää tuotantoteknologiaan satsaamista.

Soiden merkitys lappilaiselle maisemalle on merkittävä. Siksi on paneuduttava perusteelliseen selvittämiseen, mitkä suot soveltuvat ja varataan turvetuotantoon ja mitkä suot varataan suojeltaviksi. Tuotannosta poistuneet suot voidaan hyödyntää energiapuun lyhytkiertoviljelminä, ja maisemointi on suoritettava loppuun.

Pääosa Lapin vesistöistä on luonnotilassa, joiden hyöty- ja virkistysmahdollisuudet ovat suuret esim. matkailulle. Lapin valtasuoni – Kemijoki – on valjastettu energiatuotantoon. Voimalaitosrakentaminen on antanyt työtä, mutta toteutustapa on ollut virheellinen, jossa paikallisen väestön kalataloudelliset edut on sivuutettu.

Vesien käytössä moninaiskäytön on oltava vallitseva. Jo rakennettujen vesistöjen kalataloudellista- ja virkistyskäyttöä tulee parantaa. Kalojen nousu rakennetuissa vesistöissä edellyttää kalaportaiden rakentamista, vesistöjen hoitoa sekä luonnonkalakantojen turvaamista.

Lapin vapaana olevat suuret joet on säilytettävä valjastamattomina. Mikäli voimalaitoksia rakennetaan ja vesiä sännöstellään, on vesien virkistyksen, kalastuksen ja muiden luontoon tukeutuvien elinkeinojen näkökohdat otettava huomioon.

Lapin luonnon on tarjottava hyvinvointia ja virkistysmahdollisuuksia. Luontoa on suojeltava lyhytnäköiseltä liiketaloudelliselta hyödyntämiseltä. Lapin ainutlaatuista luontoa on myös säilytettävä luonnontilaisina jälkipolville.

Kun suojelualueiden luonnetta ja käyttöä määritetään ja rajoitetaan, pyrkimyksenä on oltava Lapin elinkeinotoiminnan ja oman väestön virkistysmahdollisuuksien turvaaminen ja rajoitusten minimoiminen.

Suojelualueet, erityisesti kansallispuistojen kaltaiset alueet on muodostettava työpaikkoja synnyttävällä tavalla.

Taustaa jutulle

Kuva: Jarmo Huhtala
Kuva: Jarmo Huhtala

Rehellisyyden nimissä kerron ennenkuin tästä otetaan kantaa – puoleen taikka toiseen. Olen tässä vain pääasiassa referoinut ja muokannut SKDL:n Lapin Piirin hyväksymää asiakirjaa vuodelta 1984 (Piiritoimikunta 28.1.1984).

Mielenkiintoisena yksityiskohtana siinä mm. vaadittiin lohen palauttamista Tornio-Muoniojokeen ja Simojokeen.

Olemmeko sittenkään hylänneet perinteemme, kieltäneet historiamme ja hurahtaneet viherpiiperrykseen? Mielestäni näin ei ole tapahtunut. Politiikkaa tehdään edelleenkin ajassa ja paikassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s