työharjoittelu, työkokemus, työpaikkatakuu

Ei tästä ammattia tullut!

Juttelin tässä eräänä iltana nuoren ravintolatyöntekijän kanssa. Alunperin hän oli kouluttautunut eri alalle. Sanotaanko, vaikka rakennusalalle. Miksi sitten rakennusalalle kouluttautunut työskentelee ravintola-alalla?
 
Rakennusalan opiskelijamme oli saanut valmistumispaperit kolmen vuoden koulutuksen jälkeen. Siihen sisältyi ammattiopintoja koulunpenkillä. Työharjoittelujaksoja eri työpaikoissa. Silloin oli kysyntää ja tarvetta. Se tietysti kelpasi. Rakennusalalla hän aikoi työuransa suorittaa. Olihan siitä paperit taskussa ja taito käsissä. Valmis todistus kädessä sitten hakemaan sitä oikeaa työpaikkaa. Valmistuminen koitui kuitenkin työuraansa aloittavan kohtaloksi. Kysyntä ja tarve loppui välittömästi. Kysyntä kohdistui nyt nuorempiin. Niihin, joilla ei ole työkokemusta, mutta ovat harjoitteluiässä. Valmistuneen nuoren kohdalla työkokemuksen puute muodostui yhä isommaksi esteeksi. Harjoittelussa sitä ei kysytty eikä kerrottu, vaikka nimenomaan tuolla harjoitteluajalla sitä piti madaltaa. Miksi kävikin päinvastoin?

Nyt ei oikein käy, kun ei ole sitä työkokemusta. Tämä sama vaatimus tuli vastaan kaikissa paikoissa. Vaikka oli todistus valmistumisesta ja CV tehty mallikkaasti, se kaikkein oleellisin tarvittava työkokemus. Se puuttui, ja sen myötä kaikki muukin.

No sitten työkkäriin, josko sieltä jotain lohkeaisi. Kaksi vuotta tuore valmistujaistodistus jalostui ja kypsyi työkkärin hyllyssä. Sitä tarvittavaa työkokemusta vaan ei karttunut. Ei tästä työuraa urkenut. Töitä kuitenkin tekisi mieli tehdä.

Tarvittavan työkokemus-ongelman kiertämiseksi neuvokas työnhakijamme ratkaisi seuraavalla tavalla. Järjestysmieskortti oli jo hankittuna nuorisoseuran kautta. Puuttui enää hygieniapassi ja anniskelupassi. Ne voi suorittaa lukemalla monisteet ja käymällä ”testausasemilla”. Nämä kolme halpaa todistusta avasivat oven oikeaan työpaikkaan. Ravintolan vastaavan hoitajan alaisuudessa hän voi nyt hankkia elantonsa oikeissa töissä. Näin kävi, ja rakennusmiehen vuosien koulutus vaihtui ravintola-alan työvuoroihin.

Taustakertomus olkoon vahvistuksena sille, miksi opintoihin panostamista täytyy vahvistaa panostamalla myös alalle työllistymiseen. Nuorten työpaikkatakuu varmistaa sen, että työllistytään sille alalle, jolle on koulutettu. Samalla se suuntaa opintotarjontaa niille aloille, joilla on kysyntää.








2 vastausta artikkeliin “Ei tästä ammattia tullut!”

  1. Jotenkin minusta tuntuu, että kaikki olemassa olevat työllistämiskeinot on tehty "mittatilaustyönä" yrityksille. Porsaanreiksi yrityksille työllistää työttömiä ja opiskelijoita ilman riskiä, sitoutumista ja ennekaikkea lähes ilman kuluja ! Otetaan kaveri töihin "harjoittelemaan" pistetään yhteiskunnan tarjoamat rahat taskuun ja taas vaihetaan kaveria kun harjoittelusopimus päättyy. Kuka tästä hyötyy ? Työvoimahallinto ja yrittäjäkö ? Työvoimahallinto siistii työttömyyslukuja ja yrittäjä saa "ilmaisen" työntekijän sovituksi ajaksi sitoutumatta mihinkään.Työntekijä/työnhakija ei tästä hyödy paljoakaan. Hyödyksi ei voi sanoa sitä muutaman euron lisäkorvausta sillä eikö se mene harjoittelusta aiheutuviin kuluihin ja riittääkö edes ? Jotta tämä toisaalta hyvä systeemi olisi onnistunut, niin tarvitaan sitoutumista ! Työnantajan tulee sitoutua työllistämään "oikeasti" kyseinen harjoittelija ja tietenkin harjoittelijan tulee sitoutua työhön. Eli molemminpuolista sitoutumista tarvitaan ! Nyt vaaditaan sitoutumista "rangaistuksen" uhalla vain harjoittelijalta ! Jos harjoittelija ei sitoudu ja noudata harjoitteluajan säännöksiä, niin taitaa seuraamuksena olla karenssi.Eli yhteenvetona voisin suomentaa… Perseestä koko systeemi ! Mutta hiukkasen järkeä käyttäen systeemistä tulisi toimiva ja työllistävä ! Järjen käyttö on sallittua !

  2. Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.lyyxem.freehostia.com/teljo.htm"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.""Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professorilyyxem.freehostia.com/1930.htmVuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.kemts.freehostia.com/1900-alku.htm

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s