puoluepolitiikka

Puoluesihteerien kevät

SDP:n puoluesihteeriksi nousi Mikael “Rakkaus” Jungner. On kuulemma kuumaa tavaraa mediassa. Ilman muuta Twitter ja Facebook – ajan puoluesihteeri. Jutan oma valinta omaan tiimiinsä. Jungnerin valinta sopii hyvin SDP:n eduskuntavaalistrategiaan. Kantaako siitä eteenpäin – jää nähtäväksi? Kuinka hyvin puoluesihteeri tuntee kenttänsä – viitsiikö kiertää, kannustaa ja organisoida? Hoitaako hän sen puolen enterin painalluksella? SDP haki ja sai medianäkyvän puoluesihteerin. Jatka lukemista ”Puoluesihteerien kevät”

puoluepolitiikka

KEPU odotan jäsenkirjaani!

Postin odottaminen hermostuttaa, jos tietää saavansa tärkeää postia. Nyt odotan muiden lailla puuttuvaa jäsenkirjaani. SKDL:n pitkäaikainen kansanedustaja (1972 – 1980) Anna-Liisa Hyvönen on jo omansa saanut “yllättäen, pyytämättä ja tilaamatta”. Keskustan puoluekokous lähestyy uhkaavasti – Missä on minun jäsenkirjani? Jatka lukemista ”KEPU odotan jäsenkirjaani!”

Ei kategoriaa

Toimeentuloturvan kannustavuuden lisääminen

Jaakko Portti VALTUUSTOALOITE

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 24.5.2010

Aloitteen perustelut:

Voimassaoleva toimeentuloturvalaki jättää kunnille mahdollisuuden tulkita perheen alaikäisen lapsen satunnaisia ansiotuloja (esimerkiksi kesätyötuloja) eri tavalla. Tulkintamahdollisuuksia on kolmenlaisia – ne otetaan huomioon täysimääräisinä, huomioidaan osittain tai jätetään kokonaan huomioimatta. Kaikki tulkinnat ovat lainmukaisia.

Kuntien tulkintojen erilaisuus hämmentää, ja saattaa nuoret eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Samalla myös kuntien sisällä nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi Rovaniemellä toimeentulotukea saavan ruokakunnan nuoren kesätyötulo vähentää perheen toimeentulopottia lapsen toimeentulotuen perusosan verran (292 €).

Toimeentulotukilain tulkitseminen kyseisellä tavalla on omiaan vähentämään kannustavuutta nuorten kohdalla. Se edesauttaa passivoitumista, syrjäytymistä ja köyhyyden pitkittymistä sekä periytymistä.

Sosiaaliturvan osalta viimeaikoina on korostettu nimenomaan tarvetta sen kannustavuuden lisäämiseen. Toimeentulotuessa nuorten kohdalla tuo kannustuselementti ei toimi.

Aloitteen sisältö:

Rovaniemi ryhtyy tulkitsemaan toimeentulotukilakia niin, että nuorten vähäisiä loma-ajan ansioita ei oteta lainkaan huomioon perheen toimeentulotukea laskettaessa.

Samalla käynnistetään laaja seurantatutkimus soveltamismuutoksen vaikuttavuudesta. Miten se vaikuttaa nuorten oman elämän rakentamiseen omista lähtökohdista? Miten se vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen? Miten se vaikuttaa toimeentulotukiaikojen kestoon? Kuinka tehokkaasti se ehkäisee köyhyyden periytymistä?

Ei kategoriaa

Ihmeellinen välikäsi ja lymyävä kriisipaikka

Vuonna 2008 voimaantulleen uuden lastensuojelulain myötä lastensuojeluilmoitusten määrä pomppasi koko maassa kasvuun. Näin myös Rovaniemellä. Vaikka lastensuojeluilmoitusten määrä 2009 laski 6,6 % 577 ilmoitukseen edellisvuoden 615, se kasvoi silti 0 – 3 v. ryhmässä tuntuvasti – 198 (167/2008), ja 7 – 12 v. ryhmässä se pysyi lähes 300 sadassa.

Rovaniemellä lastensuojeluilmoitukset ovat suurelta osalta kohdistuneet juuri niihin ryhmiin, joissa lapsiperheiden kriisinpaikkojen tiedetään lymyävän. Kaikista 577 ilmoituksesta 491 kohdistui juuri näihin kahteen ryhmään. Tämän me tiedämme!

Mutta osaammeko auttaa ja resursoida oikein? Hyvinvointikatsauksesta vedän sen johtopäätöksen, että emme osaa. Lehtitietojen mukaan (HS 6.3.2010) Valvira on kyllästynyt siihen, että kunnat noudattavat huonosti uutta lastensuojelulakia. Lain ”sisäänajovaiheen” on oltava jo ohi myös Rovaniemellä. Lakihan ei voi toimia ennaltaehkäisevästi, ellei sitä noudateta.

Valviran mukaan kunnat eivät hoida lastensuojelun alkuvaihetta lain edellyttämällä tavalla. Lastensuojeluilmoitusten ja – tarpeen selvitysten käsitteleminen venyy yli lakisääteisten määräaikojen. Ilmoituskynnyksen madaltamisella tähdättiin varhaiseen puuttumiseen. Tähän olisi tullut vastata lisäämällä resursseja lastensuojeluun. Onko näin tehty?

Lastensuojeluilmoitus ei aina johda lastensuojeluasiakkuuteen. Siksi tarpeen selvittämisen määräaikojen pitkittyminen johtaa vakaviin oikeusturvaongelmiin kohteeksi joutuneen perheen, ja ennen kaikkea itse lapsen kannalta.

Toinen puuttumisen paikka hyvinvointikatsauksessa on toimeentuloturvaa koskeva kohta. Viime vuonna toimeentulotukea sai 3687 (+148) ruokakuntaa, josta yhden hengen ruokakuntien osuus oli noin 70 %. Ikäluokan – 20 – 30 vuoteen – osuus oli lähes puolet koko toimeentulotuen saajista. Samalla toimeentulotukiasiakkuus on pidentynyt, ja muuttunut yhä pysyvämmäksi asiakkuudeksi. Se ei voi olla väliaikaiseksi tarkoitetun toimeentuloturvan tarkoitus. Tuskin Rovaniemelläkään halutaan pitkään elää pelkästään toimeentuloturvan varassa. Vantaalla tehdyn tutkimuksen mukaan tällaisen ”elämäntaparyhmän” osuus on vain marginaalinen.

Rovaniemi voi auttaa nuorten oman itsenäisen elämän rakentumista muuttamalla toimeentulotukilain tulkintaansa. Nyt nuorten vähäiset loma- ja kesätyöansiot vaikuttavat perheen saamaan toimeentulotukeen. Kemissä ei näin ole. Rovaniemen käytäntö passivoi ja saattaa nuoret epätasa-arvoiseen asemaan. Toimeentulotukea saavan perheen lapsi ujutetaan käytännössä elättäjän asemaan. Samalla hänen tienaamansa €uron arvo on kehnompi, kuin kaverinsa. Siellä on joku ”ihmeellinen välikäsi”, joka nappaa nuoren normiosuuden verran toisiin tarkoituksiin.

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTO

24.5.2010

67 § HYVINVOINTIKATSAUS/ Puheenvuoro

Ei kategoriaa

Veikko Virtanen 90 v. sokea sotaveteraani

Veikko Virtanen on sotaveteraani. Hän ei osaa ruotsinkieltä. Hän on sokea. Syksyllä vaimon poismenon myötä Veikko menetti “katsovat silmät”, pitkäikäisen kumppanin ja asioiden hoitajan. Veikon kotikunta Vaxholm (Ruotsi) sijoitti hänet ruotsinkieliseen hoitokotiin. Syksystä saakka hän on turhaan odottanut siirtoa suomenkieliseen hoitokotiin.

Laki velvoittaa kunnat järjestämään suomenkielistä hoitoa, jos sille on tarvetta. Kunta selvittää ja pallottelee. Vastuullinen viranhaltija sulkee puhelimen. Kunta ei halua kommentoida. Kukaan vastuullinen ei vastaa, eikä halua kuulla Veikon hätää.

Kun Veikko sanoo, että hän ei ymmärrä, hän tarkoittaa kieltä. Kohtalonsa hän ymmärtää, ja sitä voi kuvata vanhuksen kiduttamiseksi. Vastuullisten ymmärryksen voi kyseenalaistaa. Vaxholman sosiaalilautakunnalla on tiistaina 25.5. klo 18.00 osoitteessa Eriksövägen 27 valta saattaa Veikon asia ihmisarvoiseen päätökseen.

Veikon kohtalo on koskettanut kansalaisia sekä Ruotsissa että Suomessa. Veikon oikeuksien, asianmukaisen vanhuuden hoivan ja huolenpidon turvaamiseksi on perustettu facebook-ryhmä.

SVT:n suomenkielisissä uutisissa Veikko kuvaa kohteluaan ja perää oikeuksiaan.

Ei kategoriaa

Harmia tuottava vaihtolava…

Taloyhtiö kiusaa minua! Pihaamme on tuotu tyhjä vaihtolava. Nyt se olisi asukkaiden toimesta täytettävä. Sekajätettä lavalle, ja ongelmajäte erilleen. Onko meillä sekajätettä? Ongelmajätettä nyt ei ainakaan. Naapurilla voisi olla. Tyrkyttäisikö itseään avuksi, niin välttyisi omien tilojen koluamiselta. Nakataan naapurin tarpeeton ja hieman tarpeellinenkin roina porukalla lavalle. Molemmat saamme tietysti moitteita – naapuri siitä, että vei senkin roskiin, ja minä siitä, etten vienyt sitäkään roskiin.

Omien nurkkien siivoamisessa raskimiskynnys ja kipukynnys käyvät valtataisteluaan pääkopassa. Tätä ei raski heittää pois, tai tästäkin pitää jo luopua. Valinta on lopullisen tuntuinen. Omistushalu ja luopumisen tuska – siinä kaksi taisteluparia. Kummalle valinnassa vallan luovuttaa? Kademielikin pyrkii päätösapajille. Poisheitetystä roinastahan voi olla hyötyä jollekin toiselle. Se harmittaa, jos siitä tuunataan jotain kätevää ja kivaa.

Mielestäni leppoisampi ja hidastahtisempi paikkojen siivous roinasta sopisi paremmin. Jokakeväinen paikkojen suursiivousvimma lyhyen ajan sisällä tekee väkivaltaa sen pohdinnalle: Mitä voi itse tulevaisuudessa vielä tarvita? Mikä kannattaisi toimittaa kierrätykseen muiden käyttöön? Sekajätelavalle kuuluisi vain sellainen roina “millä ei ole enää käyttöä meille, eikä muille”. Se tuottaa vain harmia ja riesaa “meillä sekä muualla”.

Siivoustyön lomassa leppoisuutta, hidastahtisuutta ja ajanpeluuta voi tietysti hakea kirjoittamalla harmiaan muiden harmiteltavaksi. Siinä saa samalla miettimisaikaa – Miltä tavaroista tuntuu, kun ne tarpeettomana ja täysin palvelleina hylätään tunkiolle.