Ei kategoriaa

Sääennusteita LAUKKUKAAOKSESTA

Laukkusuma vain kasvaa Helsinki–Vantaalla

Laukkusuma hellittämässä

Ryanair-pomo haluaa tehdä ilmaiseksi töitä Finnairille

Ulkomaiset lentoyhtiöt tuovat jo omat laukunkäsittelijät

Lentoaseman kaaokseen jäi 12 000 laukkua

Finnair, nyt meni maine

Finnairin työntekijät: Lentokentällä tänään kaaos

Yllä Taloussanomien uutislinkkejä Vantaan matkalaukkuruuhkan eri vaiheista. Mitä tästä pitäisi ajatella? Hieman tulee mieleen Vaalimaan rekkajonot. Välillä vetää ja välillä ei – ruuhkautuu. Suma seisoo. Jossain tulppaa. Myös Lapin uitossa kapeikoissa puut tuppasivat joskus kasautumaan. Tämän suman purkivat jätkät kekseineen. (Keksi tarkoittaa uitossa käytettävää tukkien liikutteluun tarkoitettua pitkävartista työkalua) Eikö näitä keksimiehiä Vantaan laukkuterminaalissa ole riittävästi?

On valiteltu huonoa säätä Suomessa ja muualla Euroopassa. Terminaalissa ei kuulemma ole tarpeeksi tilaa. Myös lentojen myöhästymiset on esitetty syyksi. En ole oikea henkilö arvioimaan syiden merkittävyyttä. Työntekijöiden pääluottamusmies Pekka Kähkönen toteaa, että matkalaukkuja käsittelevällä Baronalla ei ole riittävästi henkilökuntaa – niitä keksimiehiä. Johtaako lentoaikataulujen heittäminen siihen, että keksimiehet eivät ole oikeaan aikaan paikalla sumaa purkamassa. Myös Finnavian puolelta on kommentoitu terminaalin tilojen riittävyyttä – ei liene todellinen syy.

Säässä voi olla sikäli syytä, että sehän toistuu joka vuosi. Nyt kuulemma Lappiin kuskataan osa matkalaukuista rekoilla. Huonoissa keliolosuhteissa tietysti. Eli matkailija ensin koneella ja laukku perässä, joko seuraavalla lennolla (jos mahtuu) tai rekalla. Ongelma matkailijan kannalta on vain siinä, että tunturissa ei oikein nappaskengissä pärjää. Laukku voi  tulla perille, kun matkailija istuu jo paluulennolla.

Finnair ulkoisti loppuvuodesta matkalaukkuhuoltonsa ns. maatoiminnot Baronalle, josta seurasi tietysti lakko. Ihmisten lennättäminen on Finnairin ydinliiketoimintaa. Maatoiminnot ovatkin sitten liitännäistoimintoja, jotka voidaan ulkoistaa. Lentomatkustajan kannalta on yksi hailee jako ydin- ja liitännäistoimintoihin. Hänelle tärkeää on, että hän ja matkavarustus kulkee yhtäaikaisesti. Muu on huonoa palvelua, josta kritiikki kohdistuu sitä ydinliiketoimintaa harjoittavaan yritykseen.

Lappi, matkailu

Hukkaako Rovaniemi matkailunsa?

Joulun brittituristit on palveltu Saariselällä. Joulupäivänä viimeinen ryhmä teki lähtöä kotimatkalle. Ne Enontekiön Karesuvannossa Joulunsa viettäneet brittituristithan pakenivatkin “omiensa” palvelun kynsistä jo aiemmin. Kolhun ja riskin ulkoistivat Lapin matkailun kontolle. Surkeaa ja vastuutonta! Nyt tässä odotellaan venäläisiä, joita tulee arviolta 30.000 henkeä. Ylimääräisiä junia tulee 30, jotka tuovat matkailijoita Rovaniemelle, Helsinkiin, Kuopioon ja Kajaaniin.

Jatka lukemista ”Hukkaako Rovaniemi matkailunsa?”

Ei kategoriaa

JOULUPUKKI PINTEESSÄ

Jouluaaton lähestyessä Joulupukki on miltei hermoromahduksen partaalla. Joka paikkaan täytyisi ennättää, mutta Pukin logistiikka ja kuljetuskalusto on auttamattomasti vanhanaikaista. Pukki pohtii “Kuinka tehostaisi toimintoja?” Muori puuropadan äärestä tokaisee “Tonttujen touhuja et kyllä ulkoista, muutoin joutilaina pyörisivät vain tässä minun jaloissani! Ruokaa niille pitää joka päivä laittaa kuitenkin.”

Petteri Punakuono pihamaalla kuuntelee herkillä korvillaan tuvassa käytävää keskustelua. “Voi peijooni! Jos tuotannon tehostaminen ei Pukin Muorille käy, Pukki tietysti uusii kuljetuskaluston. Mikä neuvoksi?” Petteri poro pähkäilee yhä tukalammaksi kuvittelemaansa tilannetta. Joudunko poroerotuskarsinaan?

Tonttu Tomera, se joka ehtii joka paikkaan, tepsuttelee pihamaalle Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Siellä hän oli muiden aktivistien seassa sievästi hässäköimässä ja kantaa ottamassa. “Mikä Petteriä riivaa – miksi mieli maassa?” Tuiskussa käydyn pikaisen neuvonpidon tuloksena Tomera päättää hyödyntää uusia suhdeverkostojaan. Koplaa hän ei missään tapauksessa – siitä jää kiinni! Se ei tontulle sovi. Tomera muistelee politiikkojen langenneen siihen ansaan.

Petteri ja Tomera soittavat Putte Possulle, joka juuri on saanut apua ahdinkoonsa – siihen huonoon kohteluun. Älkää soittako EVIRA:lle, vaan Oikeutta Eläimille aktivisteille! EVIRA:ssa valitetaan resurssi- ja rahapulaa. Sitä ongelmaa ei ole kansalaisaktivisteilla. Tulivat pyytämättä ja tilaamatta – en edes faksia laittanut. Ministerikontaktiinkaan ei nyt kannata turvautua. Anttila vierittäisi syyn vain joulunviettäjien, kuluttajien niskaan. Ja perustaisi toimikunnan selvittämään Putte Possun alkuperää ja kotiosoitetta.

Samaan aikaan Joulupukin komentokeskukseen saapuu Itellan ja Finnairin työtaistelujen johdosta Vantaan matkalaukkuterminaalin perimmäisen kaapin taakse pudonneet kirjeet verottajalta ja työsuojelupiiristä. “Niinpä tietysti. Juuri nyt! Selvityksiä ja lisäselvityksiä pyytävät.” Tämäkin vielä – Missä Muori se Petterin ajopiirturi ja työaikakirjanpito on? Entäs se palkkakirjanpito ja siihen liittyvät kuitit tonttujen ennakonpidätyksistä ja työeläkemaksuista. Pukki tarkastaa vielä omat YEL ja ennakkoveronsa. Kunnossa on!

AY-liikkeen jäsenmaksuthan Pukki onkin jo periaatteellisista syistä tilittänyt ajallaan. Tonttutyövoima on Pukinpajan erityisen huolenpidon kohteena, muutoinkin kuin juhlapuheissa. Ikinä Pukin ei ole moitteen sanaa siihen suuntaan tarvinnut sanoa. Pukinpajan taloudessa ei “harmaata taloutta” esiinny. Näin on Pukki päättänyt jo tuhat vuotta sitten.

Ennen matkalle lähtöään Pukki tarkastaa vielä netistä Ilmatieteenlaitoksen ja Tielaitoksen ennusteet aaton säästä ja keliolosuhteista. Vielä vilkaisu Facebookkiin ja ahkerimpien kirjoittajien blogeihin! Jassoo! Stella saanut nimen, mutta senhän Pukki selvitti jo etukäteen. Eli lahjat ovat merkitty nyt ihan oikealla nimellä. Pukki huomaa Pyhäselän valtuustossa kaksi kautta istuneen, ja nyt Joensuun valtuutettuna toimivan yrittäjän blogista, että kirjoittaja on aloittanut joulun vieton. Eipä soiteta nyt hänelle, vaan tehdään yllätyskäynti Jouluaattona!

Vihoviimeisenä tekonaan Pukki poistaa vielä pulkasta kaksi lahjaa. Ne oli tarkoitettu Transun Travel matkatoimistolle, mutta juuri Joulun alla pilasivat Lapin matkailun mainetta, ja brittilasten Joulunviettoa Enontekiön Kaaresuvannossa. Tuhmille Pukki ei lahjoja anna.

Sitten poskisuukko punastuvan Muorin poskelle ja huiskutus ahkerille tontuille. Petteri ja Pukki häipyvät hämyisen metsän kätköihin.

RAUHALLISTA JOULUA!

Ei kategoriaa

Lapin-turistit raivoissaan – kuin liian kallis pakolaisleiri!

Lapin matkailu on saanut jälleen kolhun kylkeensä – syyttä suotta. Todellisiakin aiheita olisi!  News of the World lehti kertoo yhden perheen tarinan. Perheen pää on kertonut lomareissunsa karmeista kokemuksista. Onko totta? Uskoisin, että on. Mutta yleistykseksi se ei käy. Matkat möi Transun Travel, paikalliset palvelut järjesti Transun Travel, ja haukuttu hotelli Davvi Arctic Lodge on brittiläisessä omistuksessa. Onko taustalla Transun Travel – ehkä joskus selviää, että on. Edellinen negatiivinen todellinen kohu-uutinen Lapin matkailuun liittyen on vuodelta 2004. Yleistyksiin ei kuitenkaan ole perusteita.

Valtaosa Lapin matkailun toimijoista – väitän, että ylivoimainen enemmistö – on vastuullisia ja tuotteestaan sekä kohteensa ainutkertaisuudesta tietoisia toimijoita. Sitä ei kannata missään nimessä myydä polkuhinnalla eteenpäin. Eli halvalla, hintoja polkemalla ja massoille, jotta helpon pikarahan peräsisäjuoksijatkin pääsisivät osallisiksi – ilman panostusta markkinointiin ja kohteeseen. Vain pienillä kustannuksilla kuoritaan hetkelliset kermat päältä. Kantakoot vastuulliset toimijat pitkäjänteiset markkinoinnin kulut, ja kantakoon huolta Lapin matkailun tasosta, tulevaisuudesta ja kiinnostavuudesta. Me kuoritaan vain hetkellinen kerma – poimitaan rusinat pullasta.

Uuden Suomen 959 (21.12.09) nettiäänestäjää ovat totaalisen väärässä vastatessaan kyselyyn “Onko Lappi ylihinnoiteltu turistikohde?” 91 % vastaa, että on! Uskomaton tulos. Tulkitsen tätä niin, että halutaan laatua ja palvelua, ilman että niistä oltaisiin valmiita myös maksamaan. Kerron, ettei onnistu! Mahdoton yhtälö. Jos ja kun haluat laatua ja palvelua – ole niistä myös valmis maksamaan. Muuten ei onnistu. Tai tilaa halpisloma kaikkine riskeineen – äläkä valita!

Ei kategoriaa

Vasemmistoliitto menettänyt EI-puolueen imagon!

Vasemmistoliittoa ja sen edeltäjiä on syytetty siitä, että ne ei osaa muuta tehdä kuin panna vastaan. Sanotaan nyt vaikka – EI! Takertuminen menneeseen ja olemassa oleviin rakenteisiin on tyypillistä yleensä vasemmistolle – väitetään. Erityisesti tätä perisyntiä kantavat Vasemmistoliitto politiikassa, ja SAK:lainen ammattiyhdistysliike työmarkkinoilla. Jarrumiehiä kaikki tyynni!

Tätä mantraa on hoettu suut vaahdossa ja korvatulpat käytössä. Uusia lasejakaan ei ole raskittu ostaa – säästösyistä – vaikka niitä tarjotaan useammat yhden hinnalla ja alennuksella. Ei haluta nähdä, ei kuulla, ei uskoa – ja pahinta vaihtoehtoa, sitä keskustelua, argumentointia ja vasta-argumentointia – sitä kartetaan kuin ruttoa.

Eri poliittisten tahojen blogien seuranta panee kysymään. Onko EI-puolueen osa, rutkutus ja marmatus vaihtaneet omistajaa? “Jos et ole puolellamme – olet meitä vastaan!” Onko tämän vanhan työväenliikkeen laulun sanat anastettu tarkoitukseen, johon niitä ei ole alunperin tarkoitettu?

Tehokeinona vastakkainasettelu on selventävänä pointtina paikallaan, ja osoittaa mitä tarkoitetaan. Jos kuitenkin ainoina väreinä käytetään mustaa ja valkoista, luisutaan älyttömään vastakkainasetteluun. Se ei johda mihinkään.

Toisessa työväenliikkeen laulussa sanotaan – “Suunsoitto ei nälkää karkota, eikä tyhjää täydeksi tee!” Melun ja möykän aikaansaamisella voidaan kyllä saada julkisuutta sekä “kovan kundin maine, sekä tarpeellista katu-uskottavuutta”. Ehkä niitä tuloksia sitten kukaan ei osaa kaivatakaan pölyn keskeltä. Yhteistyökyvyn peräänkään kukaan ei kysy halaistua sanaa. On se niin kova sälli – pitää ääntä ja panee hanttiin! Herrat ja puoluepamput saavat huutia! Tuloksista ei niin väliä – purettiinpahan vähän paineita.

Ei kategoriaa

Sijoita siivoojaan ja jätehuollon työntekijään – saat parhaan tuoton!

Lapin kaamoksessa iltalukemisena matkassani Ivalossa on Pekka Muhosen hulvaton pamfletti ”Matkailija poronkusemilla”. Pamfletissaan Muhonen hakee poronkusemalle uusia eurostandardeja. Tämä matkailuelinkeinon tarkkailija panee miettimään monia ”kyseenalaistamattomia perustotuuksia” täysin uusiksi. Vertailupintaa hän hakee Saksan, Ranskan, Espanjan, Lähi-idän ja USA/Kanadan kautta.

Miestä en tunne. Ilmeisesti kuitenkin jo ikäihminen, koska legendaarisen Pohjanhovin keittiömestari Gunnar Pistokosken ruoanlaittotaidot tyydyttivät matkailijamme nälän. Pamfletin herättämissä ajatuksissa on paljon hyödyllistä pohtimista. Blogin otsikkoon viittaava yksi Muhosen raflaava väite on se, että hotellien ja ravintoloiden preussilainen nokkimisjärjestys täytyisi kääntää täysin päinvastaiseksi. Näin tehden asiakkaan kannalta järjestys olisi oikein.

Olemme tottuneet järjestykseen: johtaja, päälliköt. hovi- ja keittiömestarit, tarjoilijat, portieeri ja siivooja. Muhosen asiakasnäkökulma – järjestys olisi: siivoojat, portieeri, tarjoilijat ja mestarit. Siitä eteenpäin listaa ei kannata jatkaa, koska asiakkaan viihtymiselle päälliköistä ja johtajista on vain haittaa. Asiakkaan kannalta johtaja on jopa täysin tarpeeton henkilö. Ravintolasalissa johtajan palveleminen syrjäyttää sivuraiteelle varsinaisen asiakaspalvelun, asiakkaan tarpeiden ensisijaisuuden.

Brittiläinen ajatushautomo New Economics Foundation (Nef) on nyt kehittänyt laskentakaavan, jolla eri ammattien tuottamaa hyötyä verrataan toisiinsa. Investointien yhteiskunnallinen tuotto eli SROI ottaa perinteisten taloudellisten mittarien lisäksi huomioon myös vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Raportin mukaan esim. sairaalan siivooja tuottaa 10 punnan hyödyn (punta = 1,12 €) jokaista hänen palkkaansa sijoitettua puntaa kohden. Jätehuollon työntekijän osalta hyöty on kaksitoistakertainen. Päiväkotien työntekijöihin sijoitettu punta (1,12 €) tuottaa 9,50 punnan hyödyn. Ne ovat siten hyödyllisiä ja tuottoisia sijoituskohteita.

Vahingollisia ja tuottamattomia ammatteja raportin mukaan olisivat pankkiirit, jotka tuottavat punnan sijoituksella 7 punnan edestä vahinkoa. Mainosalan johtajat tuottavat 11 punnan vahingon. Varsinaisia vahinkosyöppöjä raportin mukaan ovat kuitenkin veroneuvojat, jotka viedessään neuvoillaan yhteiskunnalta verotuloja, tuottavat 47 punnan vahingon yhden punnan sijoituksella. NEF haluaa tuoda esiin sen, että maksetulla palkalla ja työn tuottamalla yhteiskunnallisella hyödyllä pitäisi olla joku suhde toisiinsa. Olisiko Pekka Muhosen pamfletti käännetty englanniksi. Asioita voi ajatella ja laskea toisellakin tavalla, kuin sillä perinteisellä viivamenetelmällä!

Raportin voi lukea täältä.
Ei kategoriaa

PUNAVIHREÄÄ PRESSAPELIÄ

Aiemmassa bloggauksessa käsittelin demareiden hieman outoa viehtymystä Soinin ehdokkuuteen SDP:n siipien suojissa. Tuolloin tulin luvanneeksi kertoa oman käsitykseni siitä, ”Kuka voisi olla se punavihreä kokoava vaihtoehto pressaksi?” Lupauksen perään muutamat vääräleuat ovat jo ehtineet kysellä. Eikö sitä tulekaan? Vedätystä, tai et uskalla vastata huutoosi!

Vaihtoehtoja voi lähteä hahmottamaan kahdesta suunnasta. Ensin sulkemalla pois ”ei kuviteltavia vaihtoehtoja” – Soini etunenässä. Toinen tapa on hahmottaa ”kysymykseen tulevia ehdokkaita” – puolueiden piiristä, tai niiden ulkopuolelta. Maria GR heitti jo Liisa Jaakonsaaren nimen. Eipä taida NATO – innossaan kuitenkaan kelvata. Olen tuossa joukossa. Tuomiojan taitavat jo omat torpata ”ikuiseksi vaihtoehdoksi” – joten siihen ei muiden tarvitse puuttua. Minulle kyllä kelpaisi! Vasureilla taas ei ole näköpiirissä uskottavaa yli puoluerajat ylittävää ehdokasta, jolla olisi todellisia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua, ja nostaa sellaisen esiin.

Entä vihreiden kestoehdokas Heidi Hautala? Hän on kuitenkin itse suurin este, jotta hän voisi olla se ”punavihreä kokoava vaihtoehto”. Otsikot, ja julkisuushakuiset tempaukset eivät kuulu valittavan toimenkuvaan. Kohdemaita ei ole syytä yllyttää ”tupatarkastuksiin”. Ongelmallinen suhtautuminen ulkopolitiikassa Venäjään ja sisäpolitiikassa Lipposeen sulkee Hautalan auttamattomasti sivuraiteelle. Aika oli ja meni jo – omasta syystä!

Toinen pointti hakea mahdollisia ehdokkaita on tuleva vaalitilanne ja valittavan asema. Nykyisestä lautaskiistasta tuolloin varmaan jo kirjoitetaan ensimmäisiä analyysejä. Samoin salolaisen ”puolivallattoman leskimiehen” into (pyrky ja tyrky) lienee jo hiipunut. Aiemmista vaaleista kopioitua revanssiasetelmaa ei ole odotettavissa. On uusien tuulien ja suunnan aika, myös ehdokkaiden joukossa.

Kolmantena painotan kyllä myös Suomen ulkopolitiikan tulevia ja toivottavia painotuksia. Nykyinen puolustusministeri ja ulkoministeri näyttävät jo sopivasti käyvän siitä orastavaa kädenvääntöä. Toinen liikuttaa joukkoja ja painottaa liittoutumista. Stubbi availee uusia suuntia rauhantehtävissä. Kokoomuslaisittain painottaen kuitenkin sen fantastista suuruutta.

Puolueiden sisältä valittaessa kokoava ehdokas voi olla Pekka Haavisto. Puoluepolitiikan ulkopuolisena nimenä kriteerit täyttävä ehdokas on puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund. Haavisto on kuitenkin todennäköisempi.

Ei kategoriaa

KUULISIKO KORVAPUOLUE PIENYRITTÄJÄN ÄÄNTÄ?

Olen kahdessa viime bloggauksessani pohdiskellut yritystoimintaan liittyviä kysymyksiä. Nyt jatkan samalla linjalla. Samalla yhdistän siihen aiemman kirjoitukseni, jossa pohdin Hesarin kyselyä talousviisailta hallituksen elvytyspolitiikasta. Kataisen veronalennuslinjaus ei kuulemma mahdu talousviisaiden kaaliin, kevennyksistä osa kun menee suoraan säästöön tai valuu ulkomaille. Julkisten menojen lisääminen ja investointien käynnistäminen työllistää kuulemma suoraan.

Nyt on Obama USA:ssa malliksi linjannut omaa toimintaansa työttömyyden vastaisessa taistelussa. Amerikkalaiset pienyritykset saavat ensi vuonna loman pääomaveroista. Rahallisesti tuskin merkittävä, mutta sitomalla se kannustavaan työllisyyden ylläpitoon, sillä on selvä elvyttävä vaikutus. Parempi antaa helpotuksia työllistämiseen, kuin maksella kohonneita työttömyyskustannuksia, ja pitää pyörät pysähdyksissä. Lisäksi pankkien pelastusohjelmasta ylijääneitä varoja Obama suuntaa työllisyysohjelmiin ja verohelpotuksiin työpaikkoja lisääville yrityksille. Obama lupasi myös uusia elvytystoimia, kuten maanteiden rakennustöitä sekä kuluttajille kannustimia kotien energiatehokkuusremontteihin.

Toimisiko tämä myös Suomessa, jossa 95 % yrityksistä on alle viiden työntekijän yksikköjä (Lähde: Klerk), ja niiden työllistämiskynnys ja tarve työllistää on suurempi, kuin niin sanottujen suuryritysten – näin väitän. Toistan aiemman kysymykseni: ”Olisiko nyt niin, että veronkevennyksillä tavoitellaankin muuta, mutta sopivasti se naamioidaan siistimmällä termillä – veroelvytys! Väliäkös sillä vaikkei se toimisikaan elvytyskeinona – eihän se ollut edes tarkoitus. Ehkei oikea, mutta sopiva, ja siisti nimi”.

Väitteeni saa vapaasti ampua alas, mutta sillä rajoituksella, että syyttävää sormea ei kannata suunnata AY-liikkeen suuntaan. Finnairin kenttätoimintojenkin osalta Don Heinäluoma on toisaalla US:ssa sanonut painavan sanansa. Sekään ei kannata. Vanhanenkin jo löysi sisäisen ”robin hoodinsa” oman asemansa ja politiikan vuoksi. Jääkö kokoomus yksin?

Lopuksi heitän kysymyksen – Onko Obama tehnyt selkeän johtopäätöksen, että finanssikriisin laukaisema lama aiheutui politiikasta, joka on tullut tiensä päähän? Eikö Katainen ole tehnyt samansuuntaista arviota Suomen osalta?

Ei kategoriaa

DEMAREIDEN OUTO PRESSAPELI

Törmäsikö Putkonen Soiniin Vermon raviradan totoluukulla? Mistä vanhat ystävykset juttelivat? Säistä nyt varmaankin! Putkonen on vanhan linjan AY – pamppu. Työmiehet perskutarallaa ovat tyytymättömiä, eivät pysy enää hyppysissä. Viime eduskunta- ja kunnallisvaaleissa vahvoilla teollisuuspaikkakunnilla Persut rokottivat juuri demareita. Täytyisikö kissa nyt hivellä unten maille, ja tyhjentää Soinin pajatso ennen aikojaan? Missä tarvitaan ronskeja otteita – siellä Putkonen! Soinihan on jo oppinut tavoille Rysselissä. Ehostamalla ja uuden rippipuvun hankkimisella Timosta saisi demareille oivan ehdokkaan. Se fanikaulaliina olisi kuitenkin ehdottomasti säilytettävä.

Pelkän vanhan ystävyyden takiahan Putkonen ei Soinia ehdota. Perusduunariporukka on tyytymätöntä – omiinsa, ja demareiden nykyjohtoon erityisesti. Herrat lakkauttavat tehtaita ja työimmeiset taipaleelle. Perälauta vuotaa, ja mitä tekee puolue Urpiaisen johdolla? Otetaan Persujen ydinporukka siipien suojaan ja syleillään ne omaan piiriin kuuluviksi. Ei haittaa, vaikka muutaman narsismipirukin saisi hieman yrttivoidetta kylkeensä. Pieni hinta! Ja Timohan ei kommentoi. Saadaanpa vuoto tukittua. Propellipääthän Timo jo hääti omaa 2011 projektiaan toteuttamaan.

Herää kysymys! Miksi juuri AY- puolelta Soinia esitetään demareiden ehdokkaaksi, eikä esimerkiksi Heinäluomaa? Onko puoluejohdon ja AY – demareiden välillä syvempi juopa, kuin julkisuudessa näkyy? Maria RG:n tarjous Soinille liittyä suoraan netin kautta demareiden jäseneksi tarkoitus on ehkä panna Putkosen esitys huumorin piikkiin, ja samalla lisätä epävarmuutta Timon aikeista Persujen joukkoihin. Lisää kysymysmerkkejä kehiin vain!

Vai onko demareiden nykyjohto suuntaamassa AY-demarien kannalta pahimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon? Vasemmistoliiton, demareiden ja vihreiden yhteiseen punavihreään ehdokkaaseen! ”On sovittu” – järjestelmä olisi kyllä siten lopullisesti kuopattu, ja valta menetetty! Demareiden ikioma pressapeli näyttää olevan rajussa käymistilassa.

Kuka voisi olla se punavihreä kokoava vaihtoehto pressaksi? Oman kantani ilmaisen kommenttiketjun…. jossain vaiheessa.

energiapolitiikka, liikennepolitiikka, matkailu, tukipolitiikka

Tuhlattuja kolumniaiheita – mikä avuksi?

Tämä tapahtui niinä päivinä, kun kolumnin kirjoittaja oli työmatkalla Saariselällä. Päätoimittajalta tuli muistutus kolumnivuorosta. Nyt tuli hätä käteen. Mistä ja mikä aihe? Olin jo toisaalla tuhlannut pienyrittäjäteeman. Saanut muutaman somasti hermostumaan, ja sitten sopuisasti lauhtumaan. Vuokrankorotuksiin asukasyhdistyksemme on ottanut tuoreeltaan kantaa. Siitä kirjoittaminen nyt olisi koplausta, joten ei käy!

Mikä avuksi? Teatteriesitys on Rovaniemellä rakennettu tekstiviesteistä. Miksi ei kolumniakin voi koota niin, että twitterin ja facebookin avulla pyytää ystäviä hätiin. Näin 300 km välimatka ei ollut este, ja apu tuli perille. Lokan ”verkkoporvari” yllytti. Tutki asiakirjaa ”Vihreä tehtävä 2010 – 2014”. Tätähän ei saa Lapin matkailuelinkeinolle kertoa! ”Vihreän liikennepolitiikan tavoitteena on, että raideliikenne tekee Suomen sisäiset lentoreitit kannattamattomiksi.” Raideliikenteen pitäisi ensin kuitenkin olla kattava, ennen kuin ravintolavaunuun voi istahtaa. Ilman toimivia lentoyhteyksiä Lapin matkailu olisi motissa. Sesonkityöntekijä vailla työtä, ja Safaritessu vailla mustin murkinaa. Olen ymmärtänyt niin, että matkailun toimijat ovat pyrkineet ratkaisemaan tätä Lapin matkailun saavutettavuutta, ja minimoimaan siihen liittyviä riskejä. Ovatko Vihreät tavoitteet toiset?

Energiapolitiikassa vihreät kaipaavat älykkäitä sähköverkkoja, ”jotka osaavat ottaa vastaan talomme katolla pyörivän tuulivoiman tuottaman hukkaenergian”. Riemastuttavaa hölynpölyä. Kuitenkin istuvat samanaikaisesti sisällä hallituksessa, joka kaavailee 1 – 3 uuden ydinvoiman rakentamista, ja vastustavat vesivoiman lisärakentamista. Minä vasurina olen jotenkin tykästynyt siihen, että olemattomat saavutukset hallituksessa naamioidaan sievästi torjuntavoitoiksi. Jotenkin tuntuu tutulta. Lapin elinkeinoille energian saannin varmuus on elinehto. Risuilla ei metallia sulateta, ja Tornion tehdas on Suomen suurimpia sähkönkäyttäjiä.

Ystäväni neuvoivat myös pohtimaan sitä, voisiko vähempiosaisen asialla olla ilman, että ensin etsittäisiin pahoinvoinnin syntipukkia milloin mistäkin. Venäläisillä on vähän samantapainen ajatusmaailma: Kuka on syyllinen ja vastuussa? Syntipukiksi kelpaavia ryhmiä katsojasta riippuen taitaa olla pilvin pimein, ja sitä kademieltä. Kuvitellaanko niin, että syyllisen löydyttyä ongelma on ratkaistu? Tarvitaanko aina joka asiaan jokin viholliskuva ja kohderyhmä määrittämään itse ongelmaa sekä sen syitä?

Mikä synnyttää närää ja käsityksen, että jotkut saavat älyttömiä tukia, ja elävät niiden varassa. Ylipäätäänhän tukiin ollaan tyytymättömiä. Toisaalta ne ovat saajalleen riittämättömiä, ja toisaalta osa jää niitä ilman. Tukien saannissa on kyse yhteiskunnan meidän verovaroin suorittamasta varallisuuden uudelleenjaosta. Tasataan eroja hieman, ei täydellisesti, ei riittävästi, mutta riittämättömästi. Siihen liittyvää byrokratiaa voisi kyllä tuntuvasti karsia. Olisiko perustulo siihen paras ratkaisu?

Toisaalta tällaisten asioiden miettiminen näin Joulun alla on kuin soutaisi ajassa vastavirtaan. Joulua lähestyttäessä suvaitsevaisuus, ymmärrys, hyväntahtoisuus ja muu sellainen saisi vallata täydellisesti jokaisen mielen. Myös sen kademielen. Olen hyvilläni, että ”yllyttäjäni” osallistuivat panoksellaan kolumnin rakentamiseen. Pekka Muhosen hulvaton kirja ”Matkailija poronkusemilla” saa siten odottaa vuoroaan.

Julkaistu Roi Press 8.12.2009