Ei kategoriaa

Rovaniemi kaipaa poliittista johtajuutta

Rovaniemellä on kolme kaupunginjohtajaa. Liikaa! – sanovat monet säästökurimuksen kohteeksi joutuneet. Samalla on vaadittu resurssien siirtoa ns. suorittavalle tasolle. Mitä te siellä valtuustossa voitte päättää? Virkamiehet vievät teitä kuitenkin kuin pässiä narusta. Gardinihan se lopulta päättää. Kansalaiskritiikillä on perustansa – olkoon se oikeutettu tai ei, perusteltu tai epämääräinen.

Tosiasiassa Rovaniemellä johtavien virkamiesten valta on kasvanut, ja kaupunginhallituksen rooli suhteessa valtuustoon ja lautakuntiin vahvistunut. Sekavaa päätöksentekojärjestelmää täydentää vielä kritisoitu sopimusohjausjärjestelmä, jossa luottamushenkilöt toimivat lautakunnissa tilaajina ja johtokunnissa tuottajina. Palveluja hankitaan sitten kaupungin omasta tuotannosta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Niin sanotuilta toimivilta palvelumarkkinoilta.

Ei – toivottua kuntajohtamista kuntalaisten keskuudessa kuvataan ”gardinismiksi” ja päätöksenteon avoimuuden sekä demokraattisuuden puutetta siten, että joku vetää asian ylle ”gardiinit”. Kyse ei kuitenkaan ole sinänsä henkilöistä ja nimistä, vaan virkamiesvallan käyttämisestä yli ja ohi luottamusmiesorganisaation. Esimerkkeinä voisi mainita ns. Fenix hankkeen ja koulujen sekä päiväkotien liisaussuunnitelmat. Näissä valtuusto lopulta otti sille kuuluvan vallan virkamiehiltä omiin käsiinsä.

Rovaniemellä puuttuvaa ja vajavaista luottamusmiesnäkemystä pyritään paikkaamaan kosmeettisesti siten, että eri projekteihin valitaan ns. ohjausryhmät poliittisin perustein. Näin muun muassa Fenix- ja Valionranta – hankkeiden osalta. Mielestäni se ei ole riittävää. Pysyvämpi ja selkeämpi järjestelmä olisi tarpeen.

Mikä se sellainen sitten olisi? Rovaniemellä on siirryttävä toistaiseksi voimassa olevasta virkamiesjohtamisesta vaalikaudeksi valittuun luottamushenkilöjohtamiseen. Tarkoitan pormestarimallia, joka korostaisi luottamusmiesorganisaation asemaa suhteessa virkamiesorganisaatioon. Siinä valtuusto valitsisi keskuudestaan päätoimisen pormestarin, sopivan määrän apulaispormestareita tai kuntaneuvoksia (kumpaa nimitystä halutaan käyttää), ja näiden tulisi nauttia valtuuston luottamusta. Valtuusto voisi yksinkertaisella enemmistöllä erottaa heidät tehtävistään, mutta valtuustopaikkansa he säilyttäisivät kauden loppuun.

2008 YLEn vaalikoneessa pormestarimalli sai laajaa kannatusta Rovaniemen nykyisten päättäjien keskuudessa yli puoluerajojen. Suurinta kannatus oli kokoomuksen ja vihreiden keskuudessa. Kielteisimmin siihen suhtauduttiin keskustan ja vasemmistoliiton piirissä. Keskustan kannan ymmärrän nykytilanteen valossa. Oma kantani tuolloin oli ”jokseenkin samaa mieltä”, ja perustelin sitä näin ”Kunnallisdemokratian lisäämiseksi kokeilemisen arvoinen ajatus. Menneellä kaudella luottamusmiesten asema päätöksenteossa on heikentynyt. Kehitys ei ole ollut tässä suhteessa suotuisa.” Miksi kaupunginjohtajamallista ei voitaisi luopua? Se nykyisellään vahvistaa virkamiesorganisaation valtaa suhteessa luottamusmiesorganisaatioon. Kehityksen tulisi kuitenkin kulkea päinvastaiseen suuntaan – kunnallisdemokratian vahvistumiseen.

Hallinto-organisaation uudistamista ovat pohtineet myös valtuutetut Kuulasmaa ja Alaoja. He ovat esittäneet muun muassa johtokuntien lakkauttamista, ja palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä ”yksiselitteisesti tilaajalautakunnille”. Tilaaja/ tuottaja – periaatteen he säilyttäisivät, mutta kehittäisivät sen yksinkertaisemmaksi, ymmärrettävämmäksi ja demokraattista päätöksentekoa kunnioittavammaksi. Itse korostan mieluummin paluuta vanhaan lautakuntajärjestelmään.

Kuntalaki nykyisellään ei mahdollista pormestarin valitsemista suoralla kansanvaalilla. Suora vaali johtaisi pormestarin ja valtuuston toimivaltakysymyksissä ongelmiin. Samalla se nakertaisi valtuuston roolia kunnan ylimpänä vallan käyttäjänä. Valtuusto tekee päätöksiä kollegiona. Kansalta suoran valtakirjan saanut pormestari olisi yhden hengen orgaani, jolla ei olisi samanlaista tilivelvollisuutta valtuustolle, kuin valtuuston valitsemalla.

Puolueet voisivat kuitenkin ennen vaaleja nimetä oman pormestari- tai apulaispormestariehdokkaansa. Näin äänestäjällä olisi aito valinnanmahdollisuus pormestariehdokkaiden välillä. Samalla etukäteen nimeäminen toisi puolueiden ehdokaslistoille elementtejä niin sanotusta ”pitkälista” – järjestelmästä, jollainen on käytössä muun muassa Ruotsissa.

Kolumni Roi Press 30.9.2009

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s