Ei kategoriaa

Paavo kasaa suorituspaineita itselleen ja…

Ensimmäisessa kansalaistilaisuudessa valintansa jälkeen Paavo kasasi itselleen suorituspaineita. Samalla haaste meni perille myös muulle puoluejohdolle ja -toimijoille. Ennen tulevaa puoluekokousta järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys puheenjohtajasta.

Tämä linjaus on haaste kaikille, jotka haluavat haastaa valitun puheenjohtajan vuoden päästä. Kukaan ei tule pääsemään helpolla – näyttöjä joutuvat antamaan puheenjohtajaa myöten myös kaikki muut. Kaikkien paikat ovat katkolla.

Puoluejohto on kokonaisuudessaan haasteiden edessä. Jokainen on ”tulos tai ulos” – asemassa. Tämä kokonaisuudessaan 70- luvulla syntynyt puoluejohto ei selvästikään pyri valtaan hinnalla millä hyvänsä, tai takerru valtaan sen itsensä vuoksi. Tavoite on käyttää valtaa muutosten aikaansaamiseksi. Lähtökohdat koko uudella puoluejohdolla ovat hyvät. Aikomukset ja puheet on muutettava käytännön toimiksi ja havaittaviksi muutoksiksi.

En itse panisi kovin paljoa painoa pelkästään sille, mitä Paavo tekee tai sanoo. Yksin hän ei tee mitään! Enemmän seuraisin Arhinmäen, Kalliorinteen, Pekosen, Hyvärisen ja Puhakan yhteistyön tuloksia.

Ei kategoriaa

Leijaa kuin perhonen ja pistää kuin ampiainen

Näillä Muhammed Alin sanoilla Arhinmäki kuvaili tavoitettaan uudistaa vasemmistoliittoa. Pirun hyvä vertaus. Yksin hän ei sitä kuitenkaan tee! Tämä nyrkkeilystä johdettu kielikuva käy – kunhan se näkyy käytännön toiminnassa.

Arhinmäen visiossa ”uuden vasemmistoliiton pitää olla moderni, uudistava, iloinen ja räväkkä haastaja yhteiskunnassa”.

Leijaa kuin perhonen – järjestörakenteen osalta se varmaan tarkoittaa: kevyt, notkea ja nopea. Osallistuvaa, ei reagoivaa toimintaa. Sopii!

Pistää kuin ampiainen – sopii oppositiopuolueelle. Nythän vasemmisto-oppositiolle on tullut nuuskaa pistojen puutteesta nimenomaan omalta kannattajakunnaltaan – molemmille. Urpilaiselle se on paha paikka. Arhis on tuoreempi ja räväkämpi – Urpilaisella oli aikansa linjata oppositiopolitiikkaa! Meni louskuttamiseksi ja tehottomaksi!

”Emme hyväksy myöskään saastuttamista sillä perusteella, että se tuo työpaikkoja” – sanoo Arhinmäki viitaten ydinvoimaan ja turkistarhaukseen. Ovatko ydinvoimaa rakentavat hallitusvihreät nössöjä? Peräti vallan sokaisemia! Joutuvatko kettutytöt työttömiksi? 10.000 työpaikkaa menee siirtymäajan jälkeen. Pohjanmaan tarhaajat ei kyllä tykkää! Mutta nuoriso tykkää!

Paavolla alkaa nyt kuherruskuukausi jäsenistön ja kannattajien seassa. Moderni, uudistava, iloinen, räväkkä ja haastava ilme sopii vasemmistoliitolle – mutta konkretian kautta. Ei julistamisena.

”Leijaa kuin perhonen – pistää kuin ampiainen”!

Ei kategoriaa

Vasemmistoliitto päättää linjastaan

Vasemmistoliitto valitsee lauantaina puolueelle uuden puheenjohtajan. Katastrofaaliseen tulokseen päättyneet EU-vaalit ovat yhden kehitystien loppu ja toisen tien alku. Tilanne on samanaikaisesti mahdollisuus ja uhka/riski. Paikallaan junnaava ”peli” ei tuo tuloksia, ja se oli vihellettävä poikki. Martti Korhonen antoi erollaan puolueelleen mahdollisuuden ja pakon uudistua. Pöytä on avoin!

Aiemmassa blogissani olen esittänyt ylimääräisen puoluekokouksen koollekutsumista linjaamaan politiikkaa, ja valitsemaan uutta johtoa. Nyt siihen ei ole päädytty – siihen sisältyy mielestäni selvä riski! Riski kohdistuu valittuun johtoon ja sitä kautta myös puolueeseen. Valitun johdon asema olisi sitä vankempi – mitä laajemmin valintaa on pohdittu ja tulokseen päädytty. Samoin on valitun linjan suhteen. Puoluevaltuuston jäsenten täytyy voida muodostaa täysin itsenäinen käsitys tulevasta johdosta, vailla piiritason yhteispäätöksiä.

Nimistä ei mielestäni sinänsä voida vetää johtopäätöksiä vasemmistoliiton tulevan poliittisen linjan suhteen. Oleellisempaa on seurata – millaiset voimat ja tahot ovat valinnan takana. Valittu johto tukeutuu ja edistää niitä poliittisia tavoitteita, jotka ovat valinnan suorittaneet. Raakasti sanottuna kyse on vallasta, siitä mihin suuntaan ja miten vasemmistoliittoa halutaan uudistaa?

Korhonen oli Pohjois Suomen vahva edustaja puolueen johdossa. Millaiseksi johdon alueellinen jakauma muodostuu lauantain päätösten ja valintojen jälkeen. Sekin on politiikkaa ja samalla viesti. Pidän mahdottomana tilannetta, jossa Pohjois Suomi ei olisi edustettuna puolueen johdossa.

Ei kategoriaa

Alman Baari ja Lapin matkailu

Vastikään katsoin Karpolla on asiaa uusinnan. Siellä vietettiin Suomen itsenäisyysjuhlia Alman Baarissa. Kyläläiset ja väärtit – ne kunniavieraat – tulivat samasta ovesta, porolla, kävellen, käsikynkässä ja ilman. Mutta Lynxillä ei kukaan. Kekkonenkin oli siellä aikoinaan käynyt, mutta ei kuvaushetkellä.

Alman Baari sijaitsi Kittilän Pokassa – siellä, missä pakkasennätyksiä rikottiin kilvan Sallan Naruskan kanssa. Kuseksiminen nurkkiin kiellettiin emännän kirjallisella käskyllä – muuta ei tarvittu. Ei kuseksittu! Paitsi ne sarvipäiset kisurat, jotka ei puhuttua sanaa ja hätyyttelyä ymmärtäneet. Edes tienpäällä.

Alma on legenda. Samoin Lapin matkailun legendoja ovat Lemmenjoen kullankaivajat, ja Petronella. Pohjanhovin kapustanheiluttaja Pistokoski. Lappi a la carten grand old man Tapio Sointu. Kilpishotellin tiukka emäntä. Laanilan monotanssien tuhti emäntä Kaarina Yrjänheikki. Tankavaaran Launonen ja Kakslauttasen Eiramo. Ja monet muut.

Alman Baaria ei ole museoitu, mutta Pallaksen ja Lapin matkailun osalta museointihankkeet ovat etelän virkamiesten työpöydillä. Odottavat koska Keminmaan vanha jalasmökkiveijari palauttaa Lehtomäelle anastamansa tarpeelliset paperit. Niitä tarvitaan päätöksenteon pohjaksi. Siirtynee syksyyn!

Lemmenjoen koneelliset kullankaivajat kiistävät Pekkarisen ilmoituksen, sovun syntymisestä. Kaivuu loppuu siirtymäajan jälkeen! Kanadalainen yritys saa kaivaa kultaa Kittilässä. Mutta Inarilaiset eivät Lemmenjoella, vaikka työllistävät ja maksavat veronsa Inarin kuntaan. Kieltävät meiltä kullankaivuun historian.

Pallaksen matkailuhoitelli on säilytettävä ränsistyneenä museona tuleville sukupolville, niin kauan kuin yksikin hirsi pysyy vielä paikoillaan. Torppaavat kelmit meiltä matkailuelinkeinon kehittämisen. Arvostamme luontoa, siksi luontomatkailun puitteet on saatettava asianmukaiseen ja nykyaikaiseen kuntoon.

Ei kategoriaa

Ihmeellistä venkoilua

Keskusta on myrskynsilmässä vaalitukensa kanssa. Kok ja SDP väistelevät, etteivät sinne joutuisikaan. Muodollisesti menetellään oikein, mutta moraalisesti ei. Hämmästelen – mikä mättää? Nyt ilmeisesti hetken nautitaan, kun yksi ”meistä” on kiipelissä. Samalla varotaan, ettei oma pesä paljastuisi. Menetelmä on kaikilla ollut sama – nyt vain yksi on kärähtänyt.

Vihreät, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, RKP ja vasemmistoliitto ovat joko selvittäneet tai ovat valmiita selvittämään puolueidensa tulonlähteet vaikka heti. SDP ja kokoomus odottaisivat yhteisiä pelisääntöjä. Konklaavissako ne pelisäännöt sovittaisiin? Sovitaan, että paljastetaan asia tähän asti näin, yhdessä sopien. Eikä kukaan vedä välistä – eihän?

Puoluetuki aikoinaan säädettiin mahdollistamaan puoluetoimintaa irrallaan hämäräperäisestä rahoituksesta – ruplista, dollareista jne. Toisin on käynyt. Nyt vastikkeen odottajat ovat olleet rahoittajina. Laillista, mutta moraalistako? Missä etiikka?

Ei ole missään nimessä tervettä useiden kymmenien- jopa satojen tuhansien eurojen tuki yksittäisille puolueille ja / tai ehdokkaille. Sitä varten on puoluetuki – ja sen pitää riittää. Kaikenlainen venkoilu avoimuuden suhteen vain siirtää väistämätöntä kohti lopullista ratkaisuaan. Avoimuutta!

USA:ssa ehdokkaat kilvan ilmoittavat suoraan kuinka paljon he miltäkin taholta tukea saivat. Suomessa toimitaan päinvastoin – kilinä ilmoitetaan, mutta kahiseva salataan. Miksi?

Ei kategoriaa

Riskirahaa ja demokratiaa

Keskusta on raha- asioissaan pahemman laatuisessa myrskyn silmässä. Pääministeriä hiillostetaan tietämisestään, vaikka grillikaudelle ilmat eivät vielä ole suosiolliset. Tiesikö hän? Missä tiesi? Jos ei tiennyt! Niin miksi ei tiennyt? Uhrataan Kelmi Korhonen! Hän tiesi! Kelmin uhraaminen nyt ei taida riittää! Vanhasesta tulee prosessin jälkeen Rampa Ankka. Uskottavuus on mennyt pyytämättä ja tilaamatta.

Kepu ei silti ole yksin! Kokoomus on saanut! SDP on saanut! Ja kaikki muut. Osa kahisevaa – osa kilisevää. Tässä järjestelmässä rahan antaminen ja ottaminen on ollut vallan väline puolueiden sisällä ja niiden välillä. Sisäpiiri ja luotetut ovat olleet saamapuolella, ja saamastaan olleet hiljaa ja kuuliaisia. Osa järjestelmää!

Mikä vallassa viehättää niin paljon, että sen tavoitteleminen panee satsaamaan ”omat ja varastetut” varat? Ökykampanjoiden tarkoitusperät ovat vähintäänki kyseenalaiset! Useamman kymppitonnin, jopa yli sadantuhannen satsaukset eduskunta- tai meppipaikkaan panee kysymään niiden mielekkyyden perään? Kysymys kohdistuu ehdokkaalle itselleen ja hänen rahoittajilleen. Mitä rahalla saa?

Olen pirun ilkikurinen, ja hyvilläni siitä, että käytettävissä olevan rahan määrällä ei sittenkään ole ratkaisevaa osuutta ehdokkaan saamaan kansan kannatukseen.

Olen mieltynyt ohjeeseen ”Annetut siivet ei sinua kannata!”

Ei kategoriaa

Kuusi minuuttia – ja siihenkin pitää puolet valehdella..

Eilisessä kaupunginvaltuustossa pähkäiltiin kaupungin talouden tasapainottamista. Suuri linja näytti jaon. Kokoomus kamreerin tavoin näyttäisi harjoittavan vastuullista kirstunvartiointia. Vasemmisto sitä vastoin elää kuin tuhlaajapoika – vailla huolta taloudesta ja tulevista sukupolvista. Aika rajua yksinkertaistamista! Kun se tältä näyttäisi niin hyvä olisi!

Kuulasmaa ja muut vastuulliset kamreerikokelaat siihen sitten eriävää mielipidettä kehiin vain. Muiden ryhmien voimin päätös sitten syntyi. Kohta kohdalta, vai yhtenä kokonaisuutena? Tätäpä Heikki haparoiden hapuili. Päätöksentekojärjestys ja valtuuston työjärjestys ponnen osalta hiukka hukassa!

Numeroista vallitsi yhteisymmärrys – sanamuotoilusta sitä vastoin ei! Mitä pitää sisällään sana – merkittävästi? Rahoitetaanko ”välttämättömät peruskorjausinvestoinnit vuosikatteen lisäksi tarvittaessa tulo- ja lainarahoituksella” myös yhtiöiden, liikelaitosten ja taseyksiköiden osalta? Löperyyttäkö äänin 53 – 18/ 52 – 14? Tätä vastusti myös Leena Heikin avulla ja täsmentävällä kysymyksellä ” Mitä suosittelisit?” Ajoiko kokoomus linjallaan itsensä nyt ulos ensi vuoden talousarvion laadinnasta?

Yhden arveluttavan puheenvuoron osalta melkein toivoisi, että kokoomuksen kesäsammakko olisi virkeänä vielä mahdollisimman pitkään. Näin käytäntö, jossa puolue ei vastaa kenenkään puheista saisi vahvistusta. Soini ei vastaa, Katainen ei vastaa, Vanhane ei tiedä, tämä ei edusta puolueen virallista jne…Ihana systeemi!

Hemmo ei ollut ja AntL kerkesi poistua, kun päätettiin – saako puhua. No saa ryhmässä 12 minuuttia – muutoin esityksen mukaisesti. Itselleni se kuusi minuuttiakin olisi riittänyt. Harvasanaisena miehenä siihenkin pitää puolet valehdella, että edes jotakin tulisi sanottua.

Palveluiden rakenneuudistusmantran osalta jäin pohtimaan. Halutaanko niille ”ameebasisällöt” ja ”muovailuvaharakenteet”?

Ei kategoriaa

Päiväkotilapset pyörien päälle – majatalossa ei ole tilaa

HS:n mukaan Ruotsissa ratkotaan päiväkotipaikkojen puuttumista rakentamalla busseihin päiväkotiosastoja. Näin aina osa ylibuukatuista lapsiryhmistä pakataan päiväkotibusseihin, ja viedään ekskursiolle museoihin, leikkikentille, retkelle yms. Päiväkotibusseja on ollut käytössä jo puolentoistavuoden ajan. Retket ovat varmaan hauskoja, mutta pysyvänä olotilana pakosalle ajaminen tuskin on turvallista ja kasvattavaa.

Tavarantoimittajat ja tavarantilaajat noudattavat esim. ravintola-alalla samantapaista toimintatapaa. Vaihtovarasto on ajettu olemettomiin, ja siirretty pyörien päälle – aina matkalla jonnekin. Tässäkin kiinteisiin rakenteisin haetaan joustoja – päiväkotilapsista.

Asiakkaiden ylibuukkaustilanteessa heidät majoitetaan naapurihotelliin. Jos sekin on ylibuukattu – majapaikka kaivetaan vaikka naapurikunnasta. Rattaiden ja tien päälle asiakkaita tuskin kuitenkaan ajetaan.

Päiväkotilapset ovat asiakkaita päivähoidolle. Heidän varastoimisensa päiväkotibusseihin majatalon tilanpuutteen johdosta on arveluttavaa.

Nyt kun tää on jo Ruotsissa. Kohta varmaan myös Suomessa!

Ei kategoriaa

Kelmien Korhosten Kerho

Keskustapuolue on jälleen ajautunut skandaalinkäryisiin keväisiin rahasotkuihinsa. Traditio sai alkunsa viimekeväisestä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kallin hölösuissuudesta. Oli saanut rahaa, muttei ilmoittanut – koska se ei kuulu asiaan! Eikä se ollut rangaistavaa. Onhan muutkin saaneet! Miksi minä?

Sittemmin vaalirahoituslakia kiristettiin, mutta ei vieläkään niin, että läpinäkyvyys olisi demokratian edellyttämällä tasolla. Nyt kepulta unohtui ilmoittaa, että se sai Menestyvä Suomi yhdistyksen kautta 125.000 €uroa vaalirahaa Nova Groupilta. Tämä taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut yritys pyörii vielä pitkään kuvioissa keskustan harmiksi. Taisi olla riskirahaa? Jonka maksumiehiksi tahtomattaan joutuvat yhtiön alihankkijat.

Muutkin ehdokkaat ovat olleet hyvällä tai huonolla menestyksella käsi ojossa yhteydessä rahoittajiin. Tukeanne tarvitaan! Sitten sätin tuomilla resursseilla lähdettiin hurmaamaan EU vaalikansaa. Näkyvimmät ökykampanjat kuitenkin kokivat yksi toisensa jälkeen mahalaskun. Menestys ei ollutkaan kiinni budjetin suuruudesta, vaan kansan tuesta. Olisiko ehdokkaille päinvastainen lähestymisjärjestys ollut tehokkaampaa?

Olen aiemminkin toivottanut, epäilevistä Tuomaista huolimatta, ökykampanjoille tervemenoa. Demokratian periaatteiden mukaisesti tulevien vaalien ehdokkaat uskaltautuvat entistä rohkeammin tukeutua sanomaansa ja äänestäjien tukeen. Ja hyvin varoen kumartua rahoittajien suuntaan. Kansan tuessa ei ole riskiä, ketjutetussa vaalirahoittajien tuessa sitävastoin se on!

Monella muullakin taholla nyt pähkäillään mitä tuleman pitää. Ainakin Kelmien Korhosten Kerhon kestityksestä juhlansa ulkoistanut Kanerva on nyt pahalla päällä. Miten ulkoistetut avustajat 60 v. fästin järjestivät. Maksutkin tulivat pahasti 2008 alkupuolella. Selvästi riskirahaa.

Ei kategoriaa

Rovaniemen valtuustoon keskustelevampi puhekulttuuri

Edellisessä Rovaniemen valtuuston kokouksessa ylipitkät papereista luetut ryhmäpuheenvuorot kestivät yhtäpötköä peräti 63,32 minuuttia. Puuduttavaa!

Tulevan maanantain kokouksen esityslistalla puheenjohtaja esittää valtuustotyön kehittämiseksi työjärjestyksen muuttamista. Tavoite on järkevöittää kokoustyöskentelyä muuttamalla ja rajoittamalla puheenvuorojen maksimipituuksia. Näen tavoitteen niin, että valtuustossa käytettäviä puheenvuoroja suunnattaisiin julistavasta enemmän keskustelevaan suuntaan. Tavoite on oikeansuuntainen.

Esitys pohjautuu Hallintosääntötyöryhmän 11.5.09 kokouksen päätökseen. Ryhmäpuheenvuorojen pituus olisi 6 minuuttia, pöntöstä käytettävien 4 min. ja paikalta käytettävien 2 min. Lisäksi repliikin pituus 1 minuutti. Puheenvuorojen määrään puuttuminen olisi todellista valtuutetun puheoikeuden rajoittamista. Siitä tässä ei ole kysymys.

Tietysti puheenvuorojen tulee koskea kulloinkin käsiteltävää asiaa. Odotan vastakin, että puheenjohtaja puuttuu ja keskeyttää puhujan, milloin hän ei pitäydy käsiteltävässä asiassa.