Vuonna 1997 valitun linjan johtoajatuksena oli niin sanottujen ”kannustinloukkujen” poistaminen. Tietyllä tulotasolla työssä käyminen piti saada houkuttelevammaksi, kuin päivärahojen nostaminen! Muistan sen mantran. Tavoitehan näyttää hyvältä. Todellisuus taas toiselta – siltä ”ei–hyvältä”. Ei ainakaan oikeudenmukaiselta.
HS tietää kertoa, että osa-aikainen myyjä maksaa 16 000 € vuosipalkastaan veroa 16,8 %. Ansiosidonnaista päivärahaa saman verran saava maksaa veroa 22,7 %, ja pelkkää työmarkkinatukea saava maksaa veroa 20 %. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (työtulovähennys) rajoitettiin 1997 vain työtuloon ja 2006 se ulotettiin myös valtionverotukseen – ei siten koske työttömiä.
Työn verotusta on kevennetty, mutta työttömyyden verotusta vastaavasti on kiristetty. Pöhköä ja epäoikeudenmukaista. Ero työssäkäyvän ja työttömän välillä kasvaa. Vailla ansiotuloja ja ansiosidonnaisia etuuksia olevien reaalitulot ovat jääneet jälkeen 20 – 30 % ansiotuloista tuon viidentoista vuoden aikana. Samaan aikaan työttömien verokohtelu on vain kiristynyt. Epäreilua ja epäoikeudenmukaista.
Vihjeeksi vain, että verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen on kirjattu hallitusohjelman tavoitteeksi!, joka kohdistuisi kaikkiin sosiaalietuisuuksien saajiin. Siis muihinkin kuin vain työttömiin.
”Reilu” Katainen ei lupaa puuttua tilanteeseen. Miksiköhän?
